Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Urheilu

Michael Phelps selvitti siviilimutkat ja on nyt maailman ykkösurheilija

Yleisurheilu ja uinti ovat olympiakisojen paraatilajit. Uimarien allasmittelöt ovat pulkassa. Näissä Rion kisoissa oli yksi yli muiden — Michael Phelps.

Tämä amerikkalaisuimari riisti 200 mn sekauinnin maailmanennätyksen 1.58.16 Jani Sieviseltä vuonna 2003 ollessaan 19-vuotias. Jani ui tuon ajan 1994 voitettuaan maailmanmestaruuden Roomassa 20-vuotiaana.

Phelps on ollut olympiauintien kunkku Ateenan kisoista 2004 alkaen. Hän on voittanut peräti 23 kultamitalia, joista 13 henkilökohtaista ja 10 viestikultaa Kaikkiaan hänellä on 28 olympiamitalia. Nyt 31-ikäinen uimari saavutti Ateenan kisoissa 6, Pekingissä 8, Lontoossa 4 ja nyt Riossa 5 kultamitalia.

Se on saavutus, joka on tehnyt hänestä kautta aikojen ja kaikki lajit huomioonottaen maailman historian ansioituneimman urheilijan. Usain Boltkaan ei ole vielä ehtinyt Phelpsin ennätys- ja tittelimääriin Eikä ehdikään.

Kun Phelpsin elämässä on ollut voitettavanaan myös siviilimutkia, niin sitä suurempi arvo lankeaa urheilulle, mikä on antanut hänen elämäntaipaleelleen suuren myötämäen.

***

Riossa Suomen uinti ei vieläkään palannut niihin ruusuntuoksuisiin saavutuksiin, mitä Jani Sievinen ja Antti Kasvio yli parikymmentä vuotta sitten tuottivat iloksemme. Riossa Suomi haaveili jonkinlaisesta paluusta huipun tuntumaan, mutta ei yltänyt 14. sijaa parempaan saavutukseen. Jenna Laukkanen oli tämän sijoituksen takana.

Mitalitavoitejulistuksin kisoihin lähtenyt Matti Mattsson oli parhaimmillaan vasta 16:s. Ari-Pekka Liukkonen ylsi puolestaan lempimatkallaan 50 vapaassa vasta 23:nneksi..

Nyt on jälkipyykin aika. Tulevaisuuteen tähdätään menneet mielessä. USA tuottaa kisoista toiseen maailman parhaita allaskiitäjiä. Nyt Riossa voittivat kultaa myös useat muiden maiden ne uimarit, jotka harjoittelevat Amerikassa. USA on uinnin Mekka ja esimerkki muille. Sieltä siis opin ammentaminen.

Jani Sievisen matka maailman parhaaksi uimariksi kulki monipuolisen tiedon kautta. Markku Pohjola oli Nummelan uinnin sielu. Hän tutustui perin pohjin kaikkiin maailman valiomaiden valmennuksiin, käänsi ne Esa Sieviselle, joka sopivin sovelluksin teki lahjakkaasta Jani-pojastaan maailman ykkösen 10 vuoden ajaksi.

Tiedossani ei ole, että nykypolvi meillä kulkisi samoja oppeja hyödyntäen. Hei, eivät kaikki tiedot ole ”vanhojen kalkkisten” oppeja, joita nykypolvi väheksyy. Kannattaa olla avoimen itsekriittinen.

Kykyjen etsintä on yksi tärkeimmistä. Ruotsi loistaa uinnissa koska maan eri uimahallien uimavalvojat on kytketty aarteiden etsijöiksi. Kyvyt ohjataan seurojen koulittaviksi. Ei meillä.

Miksi?

***

Kun uinnissa ollaan perin vähäpukeisia, niin ei luulisi lajin olevan välineurheilua. Sitä se kuitenkin on. Vedessä pitää luistaa kuin hylje konsanaan. Liehuva letti on joko kynittävä kaljuksi tai sitten uimalakin piiloon. Kehon karvoillekin voi antaa myös kauttaaltaan partateräajelun. Uima-asun tulee hylkiä vettä, ja siksi kumiset puvut tulivat muotiin. Niiden sallimisen aikana maailmanennätykset ropisivat, mutta nyt niitäkin aikoja on jo rikottu kumikauden päätyttyä.

Näissä kisoissakin ennätysaikoja tehtiin kahdeksan, mutta kyllä uinnin tasaväkiset mittelöt ovat niitä, joista varsinkin katselija herkuttelee. Huippuajat alkavat jo olla vain ylimääräisiä bonuksia.

Aikojen alarajat ovat kuitenkin jossain.

Kun urheilija esiintyy olympia-areenalla, niin hänen on oltava kaikinpuolin edustuskelpoinen. Tiedän, että urheilijoita koulutetaan esiintymään, mutta oppi ei aina mene perille.

Korvaani särähti pahasti ja arvostukseni romahti, kun rinulisti Matti Mattsson sanoi tv-haastattelussa, että hänen uintinsa meni ”kokonaan v…uun”. Häpesin ja pääni painui. Samaa alatyyliä oli naisnyrkkeilijämme Mira Potkosen julistautuminen ”veemäiseksi” urheilijaksi.

Näiden kannattaa kääntyä Kaarina Suonperän pakeille lukemaan Käytöksen kultaista kirjaa.

***

Ylelle hatunnosto kattavasti tarjotuista kisatapahtumista. Selostajia on molemmissa päissä kosolti sekä heidän vieressään lajien tietopankkeja. Valinnat ovat olleet ylipäätään onnistuneita, mutta kyllä sieltä kuullaan yli-innokasta kimeä-äänisyyttä ja ”niinkuntota” joskus aika häiritsevästikin.

Uinnissa kokenut Hannu-Pekka ”Hoopi” Hänninen oli rauhallinen ja hänen aisaparinsa olympiauimari Vesa Hanski nopea tietäjä ja lajin salaisuuksiin johdatelleena vallan mainio osaaja.

Mutta kun kuuluttaja vaatii hiirenhiljaisuutta lähtöpiippauksen ajaksi, niin tämä koskee kyllä myös selostajia. Lähtöhetki on hektinen jännityksen kohokohta myös tv-katsojille. Thrillerin odotuksen huipentuma.

Silence, please!

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE