Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

“Mieluummin näkisin, että puuvillapellot tuottaisivat ihmisille ruokaa” – tekstiiliala näyttää mallia: suomalainen innovaatio valloittaa maailmaa

Nora Vilva
Toimitusjohtaja Petri Alava ja tärkeät neljä lasia, joiden sisältö kertoo, miten tekstiilijätteestä syntyy uutta kuitua.

TKI – näitä kolmea kirjainta on toistettu viime vuosina. Tavoitteena on nostaa tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin käytettävä rahoitus vuoteen 2020 mennessä neljään prosenttiin, kun nykyisin Suomessa siihen käytetään 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Marja Luumi

Demokraatti

Yritykset ovat avainasemassa – niiden innosta ja rohkeudesta hypätä tuntemattomaan ja uutta luomaan. Niitä on myös moitittu, ettei tällaista uskallusta tahdo löytyä.

Tekstiilialan toimijat tapasivat hiljattain elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.). Niiden keskeinen viesti oli, että tekstiili- ja muotialalla on mahdollisuus nousta uusilla innovaatioilla Suomelle merkittäväksi teollisuudenalaksi, joka luo työtä ja hyvinvointia.

Lintilä kehuikin, että alalla tehdään uraauurtavaa T&K-työtä, ja suomalaiset tekstiili-innovaatiot tarjoavat ratkaisuja kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen. Yritysten etuja puolustavan Suomen Tekstiili & Muoti ry:n (STJM) toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski on tyytyväinen, että ministeri ymmärsi alan näkökulmat.

Hän ei näe tekstiili- ja muotialan yrityksissä vastarintaa uuden kehittämiseen, mutta ne toivovat Business Finlandin ohjelmilta, tuilta ja rahoitukselta enemmän kädenohjennusta toimialalle. Siitä innostus vain nousisi.

TKI-toiminta kukoistaa erityisesti uusien tekstiilikuitujen kehittämisessä. Niinikoski nostaa esille tekstiilijätteestä uutta hyvin puuvillamaista kuitua tekevän Infinited Fiber Companyn, joka on kuudessa vuodessa osoittanut, että sinnikkyys ja isosti ajatteleminen kannattaa.

Maailmanvalloitus on startannut lupaavasti.

Suomalaisyrityksen tarinan taustalla on Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka tutkijaryhmä havaitsi, että erilaisesta jätemateriaalista voi tehdä uutta, laadukasta tekstiilikuitua. Infinited Fiberin toimitusjohtajana toimiva Petri Alava hyppäsi kelkkaan 2015, kun teknologian kaupallinen hyödyntäminen tuli akuutiksi.

– Minut vakuutti se, että VTT oli jo keskustellut kuidun mahdollisuuksista loppuasiakkaiden eli maailman johtavien tekstiilialan yritysten kanssa.

Ensimmäinen pilottitehdas syntyi Espooseen vuonna 2016, ja kuiduntuotanto alkoi vuonna 2018. Toinen aloitti toimintansa Valkeakoskella viime vuonna.

Maailmanvalloitus on startannut lupaavasti, sillä yritys työskentelee kaikkien maailman kymmenen johtavan tekstiilijättiläisen kanssa. Alavalla on lupa kertoa muutamasta: H&M Group, Patagonia, Wrangler, PVH Corp., Bestseller…

Helmikuussa kaupallisille markkinoille tulivat ensimmäiset Infinited Fiberin kuidusta tehdyt vaatteet ja vastaavia lanseerauksia on Alavan mukaan tulossa vielä vuoden sisällä. Yritys keskittyy arkipäivän pukeutumiseen, kuten t-paitoihin, college-matriaaleihin ja farkkuihin.

Yritys käyttää pääraaka-aineena tekstiilijätettä, mutta mikä tahansa selluloosa kävisi, kuten kartonki- ja paperijäte tai olki, josta Infinited Fiber kehittelee uutta kuitua Fortumin kanssa.

Tässä ne nyt ovat: Infinited Fiberin kuidusta tehdyt farkut.

Tekstiiliteollisuus ei ole ollut innovatiivinen pitkään aikaan, yli 30 vuoteen, Alava huomauttaa. Mutta nyt tapahtuu ja kuituvalmistus on massiivisen mittakaavan teollisuutta. Vastuullinen kuluttaminen näkyy kaikessa.

– Vuosikymmenet tekstiiliteollisuus on hakenut vain volyymia ja edullista hintaa. Mutta nyt näemme arvoissa muutoksen. Kuluttajat, erityisesti nuoret, eivät pidä halpaa hintaa keskeisenä vaan he ilmentävät vaatetuksella omaa arvopohjaansa. Ja tietysti vaatteen on oltava myös miellyttävä pitää ja hyvännäköinen.

Faktaa on, että pelkästään Euroopassa kerätään tekstiilijätteestä alle 20 prosenttia, ja vain alle prosentti palaa takaisin tekstiiliksi. Noin 25 prosenttia koko maailman tekstiiliteollisuuden materiaalista on puuvillaa.

– Mieluummin näkisin, että puuvillapellot tuottaisivat ihmisille ruokaa. Puuvillan kasvattaminen vaatii lisäksi valtavasti vettä, Alava huomauttaa.

Yhden t-paidan valmistaminen esimerkiksi kuluttaa vettä jopa 5 000 litraa. Teollisessa tuotannossa vettä menee samaan 50 litraa. Iso ero.

“Kun pitäisi ottaa kaupallinen hyppy, julkisessa rahoituksessa pudotaan kuoppaan.”

Pilottituotannossaan yritys tekee kuitua vain niin paljon kuin se on kaupallisesti järkevää. Lippulaivatehdas, yli 200 miljoonan investointi, jossain päin Suomea on haussa, samoin kuin sen rahoitus.

Alava palkattiin yritykseen toimitusjohtajaksi nimenomaan hankkimaan rahoitusta. Hän arveli, että siihen menisi vuosi – mutta ei suinkaan, alkurahoituksen haalimiseen meni kaksi ja puoli vuotta. Hän uskoi missioon, tavoitteeseen, kuitenkin niin paljon, että teki töitä palkatta vuoden.

Infinited Fiber on onnistunut keräämään Alavan johdolla markkinoilta pääomaa vajaat seitsemän miljoonaa euroa. Parasta aikaa yrityksellä on meneillään uusi kierros pääomarahoituksen lisäämiseksi. Julkista rahoitusta on tullut yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa, EU:lta lähes viisi miljoonaa ja Business Finlandilta kolme miljoonaa euroa.

– Julkinen rahoitus on erityisesti varhaisessa vaiheessa tasapainottava tekijä, koska riskit ovat isoja ja bisneksessä on paljon tuntemattomia tekijöitä.

Alava toivoisi Suomeen välineitä, jotka tukisivat yritystä siinä vaiheessa, kun innovaatiorahoituksesta pitäisi päästä seuraavaan vaiheeseen, kaupalliseen toimintaan.

– Kun pitäisi ottaa kaupallinen hyppy, julkisessa rahoituksessa pudotaan kuoppaan. En tarkoita sitä, että julkisen vallan pitäisi investoida kaikkeen vaan se voisi jakaa jonkun osan riskistä. Se on myös yksi keino houkutella yksityistä rahaa.

Alava ymmärtää teollisten yritysten korkean kynnyksen lähteä investoimaan aivan uuteen – läsnä on koko ajan huoli tuloksenteon kyvystä.

– Se johtaa liian helposti siihen, ettei uskalleta ottaa pitkäaikaisia riskejä, ja teknologian kehittämisen polku on aina sitä. Kynnys merkittäviin tuotekehityksiin kasvaa.

“Kansainvälisillä markkinoilla on erotuttava.”

Ei herkkähermoisille. Tämä on Alavan viesti omasta kokemuksesta niille, jotka tahtovat kehittää uutta.

– Se vaatii kovaa riskinsietokykyä. Asenteen ja suunnitelmien on oltava realistisia. Tärkeimpänä pidän sitä, että menee rohkeasti heti alkutaipaleella myymään ratkaisuja asiakkaille. Sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja hitonmoiset määrät työtä.

Mitä sitten tekstiili- ja vaatealan yritysten kannattaisi tehdä pärjätäkseen muuttavassa ympäristössä? Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Marja-Liisa Niinikoski heittää niille kolme kysymystä:

– Miettikää, mikä on vastauksenne digitalisaatioon, kestävyyteen ja liiketoiminnan kansainvälistämiseen. Kansainvälisillä markkinoilla on erotuttava, ja isojen vaatebrändien kopioiminen ei ole se oikea tie.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE