Venäjän hyökkäyksen jälkeen noin 12 000 Ukrainan kansalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta. Osalla ukrainalaisista on mukanaan lemmikkejä. Ruokavirasto on muistuttanut, että ukrainalaisten lemmikkieläinten tuomat terveysriskit on syytä tiedostaa. Migrin mukaan tilanne on uusi, koska aikaisemmin turvapaikanhakijoilla ei käytännössä ole ollut lemmikkejä mukana. Vastaanottokeskuksissa ei siis ole aiemmin tarvinnut huomioida lemmikkien tuloa ja eläintautiriskejä.

Vastaanottokeskuksissa asuu tällä hetkellä muutamia ukrainalaisten lemmikkejä, kuten koiria ja kissoja. Suurin osa lemmikeistä on omistajiensa kanssa yksityismajoituksessa.

– Tähän mennessä jokaisen kissan ja koiran majoitus on järjestetty erikseen. Asiakkaita ei eroteta lemmikeistä. Kaikkiin vastaanottokeskuksiin ei kuitenkaan voi tuoda lemmikkejä esimerkiksi allergioiden ja tilojen takia, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen.

– Lemmikkien keskittäminen samaan vastaanottokeskukseen on toimivin ratkaisu sekä ihmisten että eläinten kannalta, kertoo Kähkönen.

Viranomaiset tekevät yhteistyötä lemmikkien vastaanotossa. Maahanmuuttovirasto, Ruokavirasto ja Tulli kehittävät yhdessä toimintatapoja uudessa tilanteessa.

Vastaanottokeskukset noudattavat lemmikkien kanssa Ruokaviraston ohjeita eristyksestä ja ohjeistavat lemmikkien omistajia. Vähintään 30 päivän eristyksen lisäksi vastaanottokeskukset järjestävät lemmikeille eläinlääkärin, joka huolehtii tarvittavista rokotuksista.

– Vastaanottokeskukset pyrkivät selvittämään myös yksityismajoituksessa asuvilta, onko heillä lemmikkejä mukana. Myös heidät ohjataan eläinlääkäriin. On erittäin tärkeää saada kaikki lemmikit rokotettaviksi.

Vastaanottokeskuksissa työskentelee terveydenhuollon henkilökuntaa, jotka vastaavat osaltaan vastaanottokeskusten terveysturvallisesta toiminnasta.