Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

31.8.2022 04:44 ・ Päivitetty: 31.8.2022 04:45

Mihail Gorbatshov on kuollut – Neuvostoliiton viimeistä johtajaa muistellaan kaksijakoisesti

AFP / LEHTIKUVA

Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov on kuollut Moskovassa, uutisoivat useat mediat venäläisiin uutistoimistoihin viitaten. Gorbatshov oli kuollessaan 91-vuotias.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Venäläiset Interfax, Tass ja Ria Novosti kertovat moskovalaisen sairaalan ilmoittaneen, että Gorbatshov kuoli illalla vakavan ja pitkäaikaisen sairauden seurauksena.

Gorbatshovia muistellaan kaksijakoisesti: kotimaassa Venäjällä häntä on vieroksuttu, jopa vihattu, lännessä arvostettu. Moni venäläinen on pitänyt Gorbatshovia syypäänä Neuvostoliiton hajoamiseen. Lännessä hänen ansiokseen on luettu aseriisunnan eteneminen, kylmän sodan päättyminen ja sosialistimaiden vapautuminen ilman mainittavaa verenvuodatusta.

Ansioistaan Gorbatshov sai jo presidenttikaudellaan vuonna 1990 Nobelin rauhanpalkinnon. Uutistoimisto AFP:n mukaan Gorbatshov lahjoitti osan Nobel-palkintorahoistaan Venäjän johtavalle riippumattomalle lehdelle, vuonna 1993 perustetulle Novaja Gazetalle, tietokoneiden ostamiseen.

GORBATSHOV syntyi 2. maaliskuuta 1931 Stavropolin alueella Privolnojessa nykyisen Lounais-Venäjän alueella. Hän liittyi 1950-luvulla kommunistiseen puolueeseen, missä ura puolueen keskuskomiteassa lähti nousuun 1970-luvulla.

Gorbatshov nousi puolueen pääsihteeriksi vuonna 1985, ja hänet nimitettiin presidentiksi 1990, jolloin virka perustettiin. Kausi päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.

Aikalaisten mieliin ovat tallentuneet kuvat Neuvostoliiton uudesta nuorekkaasta johtomiehestä, jonka rinnalla esiintyi tyylikäs ja sivistynyt Raisa-puoliso. Vaimon näkyvä rooli oli jotakin aivan uutta, sillä aiempien neuvostojohtajien vaimot olivat pitäytyneet tai heidät oli pidetty varsin näkymättömissä.

Raisa Gorbatshovan rooli oli yksi pieni osa uutta politiikkaa, jota Gorbatshov alkoi ajaa noustuaan kommunistisen puolueen pääsihteeriksi. Mihail Gorbatshov oli jo tällöin Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja.

Maa oli jumittunut pysähtyneisyyden tilaan Leonid Brezhnevin lähes 20 vuotta jatkuneella valtakaudella. Brezhnevin kuoltua 1982 johtoon ehti nousta kaksi miestä ennen Gorbatshovia. Kummankin kaudet päättyivät kuolemaan.

GORBATSHOV oli uuden sukupolven kasvatti, joka yritti heti panna tuulemaan. Suomenkin kieleen juurtuivat avainsanat perestroika ja glasnost. Perestroika tähtäsi rakenteiden uudistuksiin, glasnostilla tavoiteltiin keskustelun avoimuutta.

Politiikka ajautui kuitenkin nopeasti vaikeuksiin, ja arvostelua tuli oikealta ja vasemmalta. Uudistusmieliset pitivät etenemisvauhtia liian hitaana. Vanhakantaiset puoluemiehet pelkäsivät puolueen johtoaseman menetystä.

Monet uudistusten läpiviemiseksi määrätyt kampanjat epäonnistuivat ja jäivät lyhytaikaisiksi. Epäonnistumiset kärjistyivät pahenevaan tavarapulaan ja piteneviin jonoihin.

Vanhempi väki muistelee vieläkin alkoholipolitiikkaa, jossa viinan kiroja pyrittiin torjumaan myyntipaikkoja sulkemalla ja hintaa nostamalla.

GORBATSHOVIN politiikan vastustus kulminoitui elokuussa 1991 jyrkän linjan kommunistien vallankaappausyritykseen. Gorbatshovit olivat lomailemassa Krimillä, kun panssarit vyöryivät Moskovan kaduille.

Vallankaappausyritys torjuttiin Venäjän neuvostotasavallan presidentin Boris Jeltsinin johdolla. Kun Gorbatshov palasi Moskovaan, hän oli lyöty mies. Neuvostoliitto lakkautettiin saman vuoden lopulla.

Gorbatshovin suhteita Venäjän ensimmäiseksi presidentiksi nousseeseen Jeltsiniin luonnehdittiin viileiksi.

-  Toivotin hänelle menestystä, Gorbatshov kertoi haastattelussa kymmenisen vuotta sitten.

Vladimir Putiniin Gorbatshov sen sijaan suhtautui luottavaisesti tämän presidenttikauden alussa.

-  Putin toimii kansallisten etujen mukaisesti.

Myöhemmin Gorbatshovin ajatukset muuttuivat, ja Gorbatshov sanoi julkisesti jo kymmenen vuotta sitten, että Putinin olisi aika astua syrjään.

Kaksi viimeistä vuosikymmentään Gorbatshov vietti pääosin politiikan laitamilla, välillä vaatien Venäjän ja Yhdysvaltojen hallintojen välien parantamista sen jälkeen kun jännitteet kiristyivät jälleen kylmän sodan tasolle.

Merja Puisto, Milja Rämö, Anne Salomäki

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU