Miina Sillanpäälle haetaan pysyvää liputuspäivää: ”Soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi”

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Miina Sillanpään elämäntyötä juhlittiin näyttelyllä eduskunnan kirjastossa viime helmikuussa. Avajaisissa olivat muun muassa (vasemmalta) Miina Sillanpään seurasta Kirsti Rissanen, presidentti Tarja Halonen, piispa Irja Askola ja eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.

Miina Sillanpään seura hakee Suomen ensimmäiselle naisministerille Miina Sillanpäälle (sd.) vakituista liputuspäivää. Hänen ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi liputettiin ensimmäisen kerran viime vuonna lokakuun 1. päivänä kertaluonteisesti.

Liputus liittyi Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen. Liputusta suositellaan myös tänä vuonna.

Miina Sillanpään seuran hakemusta pysyvästä liputuspäivästä tukee lähes 40 tahoa, muun muassa kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, naisjärjestöjä, osuusliikkeitä sekä yhteiskunnallisia instituutioita ja vaikuttajia.

Hakemuksessa korostetaan, että juuri 1.10.1906 tulivat Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille, sekä miehille että naisille, täydet poliittiset oikeudet.

Miina Sillanpäällä oli seuran mukaan tärkeä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. Hän oli muun muassa Suomen ensimmäinen naisministeri. Miina Sillanpään seuran mielestä Suomen 100-vuotisjuhlavuosi olisi hyvä ajankohta korostaa hänen työtään lasten ja nuorten turvallisen elämän, tasa-arvon, vanhustyön ja kuluttajaliikkeen puolesta.

– Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi. Hän oli aikansa suuri kansalaisvaikuttaja ja tinkimätön hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja. Ensikotitoiminnan lisäksi hänen työnsä jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla, hakemuksessa perustellaan.

Miina Sillanpään seura järjestää torstaina avoimen seminaarin vapaaehtoisen kansalaistoiminnan mahdollisuuksista ja elinvoimasta tulevaisuudessa. Puhujina ovat muun muassa sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja pääjohtaja Reijo Karhinen.

Journalistiliitto linjaa: Rikostutkinta toimittajiin ulotettuna on arveluttavaa

Kuva: Jari Soini

– Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista, Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho linjaa Helsingin Sanomien kohu-uutista sotilastiedustelusta.

Hän toteaa tapahtumien ketjusta, että poliisin tekemä, toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

– Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan.

Journalistiliiton mukaan asiaan liittyvä rikostutkinta artikkelin kirjoittaneisiin toimittajiin ulotettuna on arveluttava sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta.

Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi.

Aho korostaa, että laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon. Toimittajalla on lain mukaan oikeus suojata lähteitään ja olla paljastamatta vuotajia. Hän painottaa, että yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistaminen on toimittajan ammatillinen velvollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeli liittyy eduskuntaan tulossa olevaan esitykseen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua.

– Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi, Aho huomauttaa.

– Suomi tarvitsee nämä lait, mutta niiden sisältö on arvioitava tarkkaan, koska ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin ja muun muassa journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään.

Aho pitää harmillisena sitä, että asian ydin jäi Helsingin Sanomien artikkelissa salaisten asiakirjatietojen julkistamisen varjoon, minkä myös lehden vastaava päätoimittaja 17. joulukuuta julkaisemassaan avoimessa kirjeessä toteaa.

Kotietsintä HS:n toimittajan kotiin nousi otsikoihin myös Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Venäläismedia on jatkanut Suomen tiedustelu-uutisoinnin seuraamista. Venäjällä useat tiedotusvälineet ovat raportoineet Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin eilen tehdystä etsinnästä.

Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti on huomioinut Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentin kotietsinnän poikkeuksellisuudesta.
Aihepiiri oli laajalti esillä venäläismediassa jo viikonloppuna. Esimerkiksi uutistoimisto Tass siteerasi silloin mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

STT

 

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.