Osaston toimintasuunnitelma tarkentui sen jälkeen, kun valtioneuvoston selonteko asiasta oli jo annettu eduskunnalle.

Kävi ilmi, että osasto poistuu Itämereltä toukokuun alussa Pohjanmerelle ja Norjanmerelle ja myös suomalaisaluksen pitää pystyä toimimaan siellä, jos se haluaa pysyä osaston mukana aiotun toiminta-ajan huhtikuusta toukokuun loppuun. Asia selviää eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä.

Mietinnön esittelijänä eduskunnassa toiminut valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) sanoi keskiviikkona eduskunnassa, että tieto toiminta-alueen laajuudesta tuli yllättäen vain viisi minuuttia ennen kokousta, jossa valiokunnan kanta oli tarkoitus lyödä lukkoon.

KILJUNEN korosti, ettei eduskunta osallistu käytännön operatiivisen toiminnan yksityiskohtien päättämiseen, mutta tiedonkulku hallituksen ja eduskunnan välillä on näissä asioissa hyvin tärkeää.

Hän kiitti paikalla ollutta ulkoministeri Elina Valtosta (kok.) siitä, että tämä on pitänyt ulkoasiainvaliokuntaa hyvin tietoisena merkittävien asioiden valmistelusta, jota hallitus on tehnyt.

HETKI oli Kiljusen mukaan historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa täysistunnossa käsiteltiin sitä, miten Suomi tulee konkreettisesti osallistumaan Naton rauhanajan tehtäviin.

-  Tämä on hyvin tavanomaista toimintaa Naton puitteissa, nämä erilaiset rauhanajan yhteiset harjoitteet ja toimintavalmiuksien kehittäminen, ja siinä suhteessa tämä nyt ensi kerran tulee meille Suomellekin ajankohtaiseksi, ja tässä sitä ollaan, hän sanoi.

Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää (ps.) halusi puheenvuorossaan selventää, että asevelvollisia ei lähetetä Naton rauhanajan tehtäviin.

-  Varusmiehenä palvelevaa lasta tai reserviläispuolisoa arjen keskeltä ei lähetetä vastentahtoisesti Nato-hommiin. – – Nyt näihin tehtäviin lähtijät – – siis ovat kantahenkilökuntaa tai vapaaehtoisuuteen pohjautuen reservistä palkattuja sopimussotilaita.