”Hybridivaikuttamisen keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Se voi olla rajaloukkauksia tai jotain, mitä emme ole vielä nähneet tai osanneet ennakoida. Kaikkiin näihin tilanteisiin Suomella on oltava työkalut, joilla voimme vastata meihin kohdistuviin uhkiin”, Kari korostaa tiedotteessaan.

Kari korostaa, että Suomen sisäinen turvallisuus on kiinteässä yhteydessä ulkoiseen turvallisuuteen.

”Hybridivaikuttaminen voi olla mitä vain troijalaisesta puuhevosesta palveluestohyökkäykseen. Jotta Suomeen kohdistuviin hyökkäyksiin voidaan vastata, on meidän lainsäädäntömme oltava riittävän joustava ja laaja-alainen. Ennakoimattomat tilanteet vaativat nopeaa toimintaa ja viranomaisten sujuvaa yhteistyötä. Tilanteen ollessa päällä ei aikaa voi hukata viranomaisten toimivaltuuksien rajanvetojen pohtimiseen, vaan meidän on voitava ryhtyä toimeen saman tien.”

”Sisäisen turvallisuuden takaavan rahoituksen on oltava aina kestävällä pohjalla. Siitä on huolehdittava ylivaalikautisesti parlamentaarisen laajalla tuella. Turvallisuus ei ole teema, jonka merkitys muuttuisi vaalikausien tai hallituksen värin myötä.”

”Suomi on oikeusvaltio, jossa viranomaisten toimivaltuudet perustuvat lakiin. Lainsäädännön on oltava luonteeltaan riittävän laaja-alaista ja joustavaa, jotta se antaa viranomaisille mandaatin toimia ennakoimattomissakin tilanteissa.”

Kari sanoo pitävänsä tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden selonteossa varaudutaan hybridivaikuttamisen jatkumiseen.

”Keskeistä on, ettei yhteiskuntaan synny sellaisia sisäisiä jakolinjoja, joita ulkoinen toimija voi tässä mielessä hyödyntää. On myös huolehdittava siitä, ettei jakolinjoja synny myöskään ulkoisen vaikuttamisen seurauksena. Monialaisiin hybridiuhkiin varautuminen edellyttää yhteistä tilannekuvaa ja ennakointitoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä.”