Eduskunta käy parhaillaan palautekeskustelua sisäisen turvallisuuden selonteosta. Viljanen piti SDP:n ryhmäpuheenvuoron.

– Ukrainan sotatilanne kauaskantoisine seuraamuksineen osoittaa, kuinka nopeasti muuttuvassa maailmassa elämme. Suomessa tehdään turvallisuuden eteen töitä päivittäin, ja ihmisistä pidetään huolta. Koska epävarmuus ympärillämme on lisääntynyt ja arkeemme kohdistuvat uhat ovat muuttuneet moniulotteisemmiksi, on yhä tärkeämpää huolehtia kaikin tavoin siitä, että Suomi on tulevaisuudessakin turvallinen maa kaikille.

Viljasen mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn – siihen, että mahdollisimman moni tapaturma, onnettomuus, rikos tai häiriö pyritään estämään ennalta.

Viljanen korosti turvallisuusviranomaisten roolia.

– Jokaisen Suomessa on voitava luottaa siihen, että apua saa, kun sitä hädän sattuessa tarvitsee. Siksi viranomaisten toimintakyvystä on pidettävä huolta nyt ja tulevaisuudessa.

Hänen mukaansa on koko Suomen etu, että kaikkien sisäisen turvallisuuden toimialojen rahoitus saadaan pitkäjänteiselle, kestävälle pohjalle, eikä apu jää saamatta viranomaisten resurssipuutteesta, tai ihmisten asuinpaikasta johtuen.

– Vain näin säilytämme Suomessa nykyisenkaltaisen korkean luottamuksen turvallisuustoimijoihin. On myös huolehdittava, että Suomessa perinteisesti toiminut moniviranomaisyhteistyö toimii jatkossakin, osaamista kehitetään ja lainsäädäntö vastaa muuttuvia tarpeita. Turvallisuudesta vastaavalla henkilöstöllä pitää olla myös rauha tehdä tärkeää työtään ilman väkivallan uhkaa ja häirintää.

Järjestäytyneen rikollisuuden arvioidaan kovenevan ja kansainvälistyvän. Viljanen piti tärkeänä, että vakavan rikollisuuden vastainen strategia päivitetään.

– Järjestäytyneellä rikollisuudella on myös vahva kytkös huumerikollisuuteen. Vakavaa huomiota tuleekin kiinnittää viime vuosina lisääntyneeseen huumeiden käyttöön ja siihen liittyvään rikollisuuteen.

Lähellä tapahtuva sota on tuonut entistä näkyvämmäksi myös hybridi- ja informaatiovaikuttamisen.

– On oltava jatkuvasti tarkkana, mistä tieto tulee ja millaisia tarkoitusperiä sillä on. Informaatiovaikuttamisella pyritään heikentämään yhteiskuntaa ja häiritsemään tai vaikuttamaan päätöksentekoon.

Viljanen muistutti, että disinformaation tunnistaminen on tärkeää myös jokaisen arjessa.

– Yhtä tärkeää on myös meistä jokaisen muistaa vastuu puheistamme, joilla vaikutetaan turvallisuuden tunteeseen. Kybertoimintaympäristössä tapahtuvat hyökkäykset vaativat entistä parempaa varautumista ja kansainvälistä yhteistyötä. Näiden torjumiseen on kyettävä suuntaamaan myös viranomaisten osaamista. Poikkeustilanteisiin varaudutaan joka sektorilla.

Hän mainitsi, että yhtenäisyys on suomalainen vahvuus, jota ei voi liiaksi korostaa kansan kokonaisturvallisuudesta puhuttaessa.

Viljanen arvioi, että sisäisen turvallisuuden selonteko antaa hyvät suuntaviivat sille, miten suomalaisten turvallisuutta kehitetään tulevaisuudessa.

– Erilaisiin uhkiin on Suomessa varauduttu hyvin, ja myös tulevaisuudessa samaa varautumista jatketaan. Pitkäjänteinen toiminta, jota tarkastellaan säännöllisesti, luo pohjan niin viranomaisten vakaalle toimintaympäristölle kuin kansalaisten turvallisuuden tunteelle. Sisäisen turvallisuuden selonteon mietintö on yksimielinen ja se kertoo siitä, että turvallisuus on yhteinen asiamme myös täällä eduskunnassa.