Takavarikointi turvaamistoimena tarkoittaa hänen mukaansa ainoastaan sitä, että Venäjän valtio ei voi omistuksiaan myydä eikä luovuttaa.

-  Suuri osa kohteista oli sellaisia, että ei Venäjän valtiolla ole ollut mitään intressejä lähteä niitä luovuttamaan tai myymään. Niitä on jopa Neuvostoliiton ajalta. Ei tällä ole oikeastaan mitään muita vaikutuksia kuin että, jos Venäjällä ykskaks yllättäen nyt tulisi halu niitä myydä, niin se ei sitä voi tehdä.

Helsingin käräjäoikeus määräsi elokuussa Venäjän valtion omaisuutta Suomessa takavarikkoon noin neljän miljardin euron arvosta turvaamistoimena.

VARSINAISEN velkomushakemuksen käsittelyn käräjäoikeus aloittaa seuraavaksi, ja se vie oman aikansa. Takavarikoitujen kiinteistöjen ja huoneistojen myyminen on Voutilaisen mukaan mahdollista vasta sitten, jos käräjäoikeus katsoo, että velalle on perusteet olemassa ja ulosottoon voidaan ryhtyä.

-  Täytyy odottaa, että kanteen käsittely on saanut lainvoimaisen tuomion. Siitäkin on mahdollisuus hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudessa, joten voi kestää vuosikausia ennen kuin lopputulos tulee.

Haagin kansainvälinen välitystuomioistuin määräsi huhtikuussa 2023 Venäjän maksamaan Naftogazille noin viisi miljardia euroa korvauksena Krimin miehityksen sille aiheuttamista tuhoista.

Yhtiö on hakenut Venäjän omaisuutta takavarikkoon Suomen lisäksi myös muissa länsimaissa, mutta Suomi on tiettävästi ensimmäinen, joka on ryhtynyt toimeen.

JOS LOPPUTULOS on, että kiinteistöjä voidaan myydä, niistä saatu raha annetaan ukrainalaisyhtiölle korvaukseksi menetyksistä. Takavarikkolistalla on Suomessa yli 40 kohdetta, joiden arvo on muutamia kymmeniä miljoonia euroja.

Voutilainen sanoo, että Suomesta tuskin löytyy enää isoja omaisuuseriä Venäjän valtion omistuksia takavarikoitavaksi, ei ainakaan neljän miljardin edestä.

-  Todennäköisesti se mitä on, on nyt takavarikoitu. Pitäisin hyvin outona, jos kovin paljon löytyisi vielä lisää. Esimerkiksi kiinteistötietojärjestelmästä on yksiselitteisesti saatavilla selville, missä Suomessa on entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän omistuksia.

Takavarikoitujen kohteiden joukossa on kiinteistöjä ja huoneistoja ainakin Helsingissä, Turussa, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Ahvenanmaalla.

-  Diplomaattikohteet eivät ole mukana. Siksi Venäjän suurlähetystöaluetta ei ole asetettu takavarikkoon. Tuskin sitä edes pystyisi myymään, sillä kyse on juridisesti Venäjän valtion alueesta.

Ukrainalaisyrityksen on siis odotettava loppuja rahoja muilta länsimailta?

-  Kyllä. En tunne millä tavalla esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa velkomusasiat käsitellään.

VENÄJÄN Suomen-suurlähetystö kertoi tiistaina lähettäneensä Suomen ulkoministeriölle nootin, jossa se protestoi Suomen viranomaisten toimia.

-  Nootti on diplomatian keino. Se ei ole lähtökohtaisesti dramaattista, nootteja tulee ja nootteja menee, Voutilainen sanoo.

Hän painottaa, että kyseessä ei ole poliittinen asia. Helsingin käräjäoikeuteen on tehty hakemus, ja se on alkanut sitä tutkia.

-  Kyse on riippumattoman tuomioistuimen tekemästä päätöksestä ja sen toimeenpanosta, johon ei Suomessa voi eikä pidä poliitikkojen puuttua. Mitään muuta outoa tässä ei ole kuin että Venäjän valtio on asetettu velallisen asemaan.

Voutilainen myös painottaa, että tässä tapauksessa kyseessä on ihan eri asia kuin pakotteet.

-  Pakotteiden kohdalla puhutaan omaisuuden jäädyttämisestä ulosottotoimin, koska venäläinen henkilö tai yritys on päätynyt EU:n pakotelistalle.

Sanna Nikula / STT