Nuorisotyön asiantuntijana työskentelevälle Pietilälle ystävien asenne ei ole mikään yllätys. Hän on tottunut siihen, että ihmiset kannustavat toisiaan vaikuttamaan.

– Olen kasvanut perheessä, jossa on aina kannustettu vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Periaatteena on ollut, että jos asiat eivät ole niin kuin toivoo, täytyy itse toimia ja osallistua.

Miten saataisiin äänestämään myös ne, jotka eivät halua demokraattista oikeuttaan käyttää?

Pietilän ajatusmaailma on lujasti kiinni sosialidemokraattisissa perusarvoissa.

– Kun mietin esimerkiksi vaalikampanjani teemoja, huomaan aina palaavani demareiden perusarvoihin. Peilaan eri asioita niihin, eli esimerkiksi oikeudenmukaisuuteen, parempaan arkeen ja tasa-arvoon. Niiden esille tuominen kannattelee minua.

Sosialidemokraattisten arvojen avulla Pietilä löytää konkreettia asioita, joihin haluaa vaikuttaa.

– Olen pitänyt esillä köyhyydessä elävien lasten ja nuorten asemaa. Moni perheellinen on kertonut minulle olevansa kaikilla mittareilla köyhä. Silloin joudutaan karsimaan esimerkiksi lasten harrastuksista. Harrastetakuun kautta muutettaisiin ehkä näiden lasten ja nuorten käsitystä itsestään. Että he eivät ole toissijaisia ihmisiä, vaan täysin tasavertaisia muiden kanssa.

Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen on yksi asioista, jonka Pietilä kokee erityisen läheiseksi itselleen. Hän toivoo, että ihmiset ymmärtävät sen suhteen oman vastuunsa.

– Jokaisen pitää ottaa vastuuta. Tietenkin poliittisella päätöksenteolla on vaikutusta, mutta ei se riitä, jos ihmiset menevät toiseen suuntaan.

Pietilällä on realistinen kuva vaalikampanjan läpikäymisestä. Hän pitää sitä eräänlaisena testinä itselleen ja kaikille ehdokkaille.

– Vaalityö on omanlaisensa seikkailu, johon pitää heittäytyä mukaan. Ne, jotka pärjäävät ja jaksavat tällaisessa kampanjassa, pärjäävät uskoakseni kansanedustajan työssäkin. Se ei ole helppo työ.