Nyt, kun hallituksen varsinainen budjettiesitys on pöydässä, alijäämä on kuitenkin peräti 10, 8 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kävi tänään hallituksen budjettiriihen päätösinfossa itse läpi, mistä summan nousussa on kyse.

Vanhasen mukaan ensinnäkin budjetin tuloarviot ovat 1,2 miljardia alemmalla tasolla kuin kuukausi sitten esitettiin. Tästä noin 0,7 miljardia selittyy sillä, että valtio luopuu osasta yhteisöverotulojaan kuntien hyväksi.

Menoja puolestaan on noin 2,6 miljardia euroa enemmän kuin kuukausi sitten. Näistä kertaluonteisia menoja on 2, 2 miljardia euroa eli koronan testauskulut, kuntien määräaikainen lisätuki ja Veikkauksen edunsaajille kompensoitava raha.

Vanhasen mukaan pysyviä menoja lisättiin vain promille valtion budjetin menoista, 40 miljoonaa euroa.

– Nekin esitykset hallitus teki hyvin kurinalaisesti jakamattomasta varasta, joka kuuluu kehyksen sisään. Sitten on teknisiä ennustemuutoksia, jotka selittävät 300 miljoonan euron osalta alijäämän kasvua. Tässä on paljon sellaisia menoja, jotka ehkä normitilanteessa olisi rahoitettu vasta lisäbudjeteilla ensi vuoden kuluessa. Sen takia, että haluamme antaa varmuuden erityisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille puoltaa rahojen osoittamista jo nyt, Matti Vanhanen sanoi.

Vanhasen mukaan hallituksen tulevaisuusinvestointien uudet kohdennukset eli niin kutsuttu kakkoskori olivat tärkeä osa hallituksen budjettisovun löytämistä.

Näistä hallitusohjelmassa sovituista kertaluontoisista tulevaisuusinvestoinneista on käyttämättä 1, 7 miljardia euroa. Näitä rahoja suunnataan nyt budjettiriihen päätöksellä osittain uudelleen. 700 miljoonaa euroa kohdennetaan hallitusohjelmassa sovittuihin kohteisiin. 900 miljoonaa euroa kori kakkosesta menee uudelleen jakoon, Vanhasen mukaan käytännössä kunnille ja Veikkauksen edunsaajajärjestöille.

Kakkoskorin käyttö mahdollistaa panostukset muun muassa kunnille ja Veikkauksen järjestöill niin, että hallitus pystyy kuitenkin Vanhasen mukaan pitäytymään. omassa kehyspäätöksessään.

Budjettiriihestä täydentävään esitykseen jäivät päätettäviksi maatalouspolitiikan seuraavat kansalliset rahoitusosuudet sekä osa  tulevaisuusinvestointimäärärahojen kohdentamisesta. EU:n elpymisvälineen kautta tulevan rahoituksen lopulliset päätökset tehdään puolestaan lisätalousarviossa ensi vuonna.

Hallituksen laatiman julkisen talouden kestävyystiekartan aikajänne on vuosikymmen. Hallituksen tavoite on, että  julkinen velka vakiintuisi 70–75 prosentin tasolle bkt:stä ja velan suhteellisen osuuden kasvu päättyisi. Tuoreimman arvion mukaan julkista taloutta on vahvistettava noin viidellä miljardilla eurolla.

Mistä sitten tällainen raha löydetään? Vanhasen mukaan työllisyyden parantamisesta, julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuuden kasvusta, talouden kasvun vauhdittumisesta muun muassa palkkamaltin, kilpailukyvyn parantamisen ja tutkimukseen/kehitykseen satsaamalla sekä sote-uudistuksen kustannusten kasvun hillitsemisellä.

– Tämä urakka ei ole missään tapauksessa mahdoton. Me pystymme kyllä vakauttamaan julkisen talouden epidemiakriisin jälkeenkin. Olen hyvin luottavainen, että Suomi selviytyy niin koronakriisistä kuin talouden rakenteellisista ongelmistakin, Matti Vanhanen sanoi.

– Olen ollut tyytyväinen siitä, että kovin montaa julkista puheenvuoroa talouskeskustelussa ei ole Suomessa käytetty siitä, että nyt pitäisi ryhtyä 1990-luvun laman tapaan kiristämään, nostamaan veroja ja tekemään leikkauksia. En usko, että se tässä yhteydessä olisi edistämässä suinkaan suomalaisen yhteiskunnan pääsyä jaloilleen. Sen tähden hallitus noudattaa suhdannepolitiikkaa, joka on, voisi sanoa, kuin oppikirjasta haettu, Vanhanen sanoi budjettiesitystä esitellessään.