Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Miksi ihmeessä budjetin alijäämä pomppasi 3,8 miljardia? – Matti Vanhanen selvittää nyt, mistä on kyse

Lehtikuva / Markku Ulander

Kun valtiovarainministeriö antoi noin kuukausi sitten ensi vuoden talousarvioesityksensä, se ennakoi ensi vuonna valtiontalouteen noin 7 miljardin euron alijäämää.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Nyt, kun hallituksen varsinainen budjettiesitys on pöydässä, alijäämä on kuitenkin peräti 10, 8 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kävi tänään hallituksen budjettiriihen päätösinfossa itse läpi, mistä summan nousussa on kyse.

Vanhasen mukaan ensinnäkin budjetin tuloarviot ovat 1,2 miljardia alemmalla tasolla kuin kuukausi sitten esitettiin. Tästä noin 0,7 miljardia selittyy sillä, että valtio luopuu osasta yhteisöverotulojaan kuntien hyväksi.

Menoja puolestaan on noin 2,6 miljardia euroa enemmän kuin kuukausi sitten. Näistä kertaluonteisia menoja on 2, 2 miljardia euroa eli koronan testauskulut, kuntien määräaikainen lisätuki ja Veikkauksen edunsaajille kompensoitava raha.

Vanhasen mukaan pysyviä menoja lisättiin vain promille valtion budjetin menoista, 40 miljoonaa euroa.

– Nekin esitykset hallitus teki hyvin kurinalaisesti jakamattomasta varasta, joka kuuluu kehyksen sisään. Sitten on teknisiä ennustemuutoksia, jotka selittävät 300 miljoonan euron osalta alijäämän kasvua. Tässä on paljon sellaisia menoja, jotka ehkä normitilanteessa olisi rahoitettu vasta lisäbudjeteilla ensi vuoden kuluessa. Sen takia, että haluamme antaa varmuuden erityisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille puoltaa rahojen osoittamista jo nyt, Matti Vanhanen sanoi.

Apua kakkoskorista.

Vanhasen mukaan hallituksen tulevaisuusinvestointien uudet kohdennukset eli niin kutsuttu kakkoskori olivat tärkeä osa hallituksen budjettisovun löytämistä.

Näistä hallitusohjelmassa sovituista kertaluontoisista tulevaisuusinvestoinneista on käyttämättä 1, 7 miljardia euroa. Näitä rahoja suunnataan nyt budjettiriihen päätöksellä osittain uudelleen. 700 miljoonaa euroa kohdennetaan hallitusohjelmassa sovittuihin kohteisiin. 900 miljoonaa euroa kori kakkosesta menee uudelleen jakoon, Vanhasen mukaan käytännössä kunnille ja Veikkauksen edunsaajajärjestöille.

Kakkoskorin käyttö mahdollistaa panostukset muun muassa kunnille ja Veikkauksen järjestöill niin, että hallitus pystyy kuitenkin Vanhasen mukaan pitäytymään. omassa kehyspäätöksessään.

Budjettiriihestä täydentävään esitykseen jäivät päätettäviksi maatalouspolitiikan seuraavat kansalliset rahoitusosuudet sekä osa  tulevaisuusinvestointimäärärahojen kohdentamisesta. EU:n elpymisvälineen kautta tulevan rahoituksen lopulliset päätökset tehdään puolestaan lisätalousarviossa ensi vuonna.

Suhdannepoliikka ”oppikirjasta haettu”.

Hallituksen laatiman julkisen talouden kestävyystiekartan aikajänne on vuosikymmen. Hallituksen tavoite on, että  julkinen velka vakiintuisi 70–75 prosentin tasolle bkt:stä ja velan suhteellisen osuuden kasvu päättyisi. Tuoreimman arvion mukaan julkista taloutta on vahvistettava noin viidellä miljardilla eurolla.

Mistä sitten tällainen raha löydetään? Vanhasen mukaan työllisyyden parantamisesta, julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuuden kasvusta, talouden kasvun vauhdittumisesta muun muassa palkkamaltin, kilpailukyvyn parantamisen ja tutkimukseen/kehitykseen satsaamalla sekä sote-uudistuksen kustannusten kasvun hillitsemisellä.

– Tämä urakka ei ole missään tapauksessa mahdoton. Me pystymme kyllä vakauttamaan julkisen talouden epidemiakriisin jälkeenkin. Olen hyvin luottavainen, että Suomi selviytyy niin koronakriisistä kuin talouden rakenteellisista ongelmistakin, Matti Vanhanen sanoi.

– Olen ollut tyytyväinen siitä, että kovin montaa julkista puheenvuoroa talouskeskustelussa ei ole Suomessa käytetty siitä, että nyt pitäisi ryhtyä 1990-luvun laman tapaan kiristämään, nostamaan veroja ja tekemään leikkauksia. En usko, että se tässä yhteydessä olisi edistämässä suinkaan suomalaisen yhteiskunnan pääsyä jaloilleen. Sen tähden hallitus noudattaa suhdannepolitiikkaa, joka on, voisi sanoa, kuin oppikirjasta haettu, Vanhanen sanoi budjettiesitystä esitellessään.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
22.9.2020
Ministeri Kiuru sanoo suoraan Demokraatille: ”Kyllä tämä tilanne on erittäin huolestuttava”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE