Kannatusmittauksia johtaa Georgialainen unelma -puolue, jonka linja myötäilee Venäjää.

Puolue on ollut hallituksessa jo 12 vuotta, ja ainakin paperilla sen odotetaan voittavan taas. Vaalien tulokseen liittyy silti suuria epävarmuuksia, koska puolue tuskin saa riittävää kannatusta hallitakseen yhä yksin. Se avaa mahdollisuuden Eurooppa-myönteiselle oppositiolle ja aidolle kamppailulle maan suunnasta.

Käytännössä Georgialaista unelmaa vastaan kisaa vaaleissa neljä puoluetta tai usean puolueen liittoumaa. Suomen kiertävä Etelä-Kaukasian suurlähettiläs Kirsti Narinen kertoo puhelimitse STT:lle, että äänien jakautumista eri oppositiopuolueille ja opposition keskinäistä toimintakykyä vaalien jälkeen on mahdotonta ennustaa.

KANNATUSMITTAUKSET povaavat Georgialaiselle unelmalle vajaan 40 prosentin kannatusta.

Eurooppa-myönteisestä oppositiosta ehdolla on kaksi usean puolueen liittoumaa, entisen pääministerin Giorgi Gakharian johtama Georgian puolesta -puolue sekä Yhdistynyt kansallinen liike, joka tunnetaan maan entisestä presidentistä Mihail Saakashvilista.

Saakashvili on tuomittu vankeuteen vallan väärinkäytöstä. Hänen kohtelunsa ja terveydentilansa vankilassa on herättänyt huolta, ja esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on luonnehtinut sitä poliittiseksi kostoksi.

GEORGIALAINEN unelma on hallinnut Georgiassa jo kolme vaalikautta. Viime vuosina se on toistanut Venäjän tarinaa, jolla maa on pyrkinyt oikeuttamaan hyökkäystään Ukrainaan.

Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008 ja miehittää yhä viidesosaa maasta. Miten Venäjä-myönteinen puolue siis saa viestinsä läpi? Narinen vastaa ensin muotoilulla, joka on hänen mukaansa alkujaan eräältä kansalaisjärjestötoimijalta Georgiassa.

-  Georgialaiselle unelmalla ei ole tukijoita tai kannattajia. On ihmisiä, jotka ovat riippuvuussuhteessa siihen. Ja näitä ihmisiä on Georgiassa paljon.

Rekat kuskaavat Venäjälle esimerkiksi georgialaista viiniä ja hedelmiä. Lisäksi puolueella on kaupan poliittinen tarina, joka liittyy vakauteen.

-  Georgialainen unelma on luonut tällaisen illuusion, että se on rauhan takaava puolue muun muassa pitämällä normaalit, rauhalliset ja jännitteettömät suhteet Venäjään, Narinen sanoo.

Hän arvioi, että todelliset syyt linjauksille löytyvät puolueen taustalla vaikuttavan oligarkin ja entisen pääministerin Bidzina Ivanishvilin henkilökohtaisista eduista.

-  Ivanishvilin tahtotila on henkilökohtainen turvallisuus ja hänen miljardiensa turvallisuus. Ja siihen hän tarvitsee valtiota.

VENÄJÄ-MYÖNTEISYYDESTÄ huolimatta Georgia on onnistunut pitkään istumaan aidalla EU-suhteensa kanssa. Merkkinä siitä on Euroopan unionin ehdokasmaan asema, jonka maa sai joulukuussa 2023.

Ilo jäi lyhytaikaiseksi, koska viime kesästä saakka jäsenyysprosessi on ollut jäissä. Tilannetta on kiristänyt muun muassa niin sanottu agenttilaki, joka maassa säädettiin toukokuussa. Laki pakottaa ulkomailta rahoitusta saavia medioita ja järjestöjä rekisteröitymään ulkomaisten etujen ajajiksi.

Venäjällä vastaavaa lakia on käytetty toisinajattelijoiden ja riippumattoman median vaientamiseen. Narinen arvioi lain tähtäävän samaan myös Georgiassa.

Viime viikolla EU-maiden poliittiset johtajat toistivat huippukokouksessa vakavan huolensa Georgian politiikan suunnasta ja katsoivat sen pitävän liittymisprosessia pysähdyksissä.

YKSI VAALEIHIN liittyvistä kysymyksistä on se, millä keinoilla Venäjä niihin pyrkii vaikuttamaan. Esimerkiksi ajatushautomo Institute for The Study of War pitää epäselvänä, missä määrin Moskova on tällä hetkellä tekemisissä Georgialaisen unelman tai oligarkki Ivanishvilin kanssa.

Kremlin toimintaa kriittisesti monitoroiva Dossier-keskus teki vuonna 2020 paljastuksia rahoituksesta ja poliittisesta neuvonnasta, jota Venäjä-mielinen Patrioottien liitto sai Georgiassa Venäjältä.

Suurlähettiläs Narinen sanoo, että Ivanishvili ei välttämättä tarvitse Kremlin rahoja, ja lisäksi tämän omat valtatavoitteet palvelevat sellaisenaan Kremlin etuja.

Venäjällä on myös lukuisia muita vaikutuskeinoja. Taloussuhteiden lisäksi niihin kuuluvat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja rahoitus Georgialaisen unelman apupuolueille, Narinen kertoo.

-  Kirkko on isossa roolissa.

Ortodoksikirkon kautta markkinoidaan Georgiassa perhearvoja sekä liberaalia länttä vastustavaa viestiä.

GEORGIA äänestää lauantaina omasta suunnastaan, mutta vaaleihin liittyy myös laajempi geopoliittinen asetelma Etelä-Kaukasuksella. Alueeseen kuuluvat Georgian lisäksi Azerbaidzhan ja Armenia.

Etelä-Kaukasus on ikiaikainen toiveiden tynnyri lännen ja Venäjän lisäksi myös Iranille ja Turkille.

Jännitteet roihahtivat näkyville viime vuonna, kun Azerbaidzhan valtasi itselleen salamahyökkäyksellä Vuoristo-Karabahin Azerbaidzhan ja Armenian rajamailta. Venäjä ei tullut Armenian avuksi, vaikka Armenia kuuluu Venäjän johtamaan Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön (CSTO).

Valtauksen jälkeen Armenia on etääntynyt Venäjästä ja lähestynyt länttä. Azerbaidzhan puolestaan on ottanut etäisyyttä länteen.

Samaan aikaan Azerbaidzhanin kaasulla on suuri merkitys Italiassa ja Balkanilla, Narinen huomauttaa. Hän nostaa esiin myös sen, että Azerbaidzhanin kaasu ja öljy kulkevat Georgian kautta.

Myös siksi Georgian hallinnolla on eri maille väliä.

Mikko Gustafsson / STT