Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Mielipiteet

Miksi rauha ei kelpaa?

Satuin syntymään keskiviikkona 9.5.1945, ensimmäisenä rauhan päivänä toisen maailmansodan jälkeen. Liittoutuneille se oli voitonpäivä. Anekdootti kertoo, että vanhempani miettivät tulisiko nimekseni antaa Rauha vai Viktoria. Hankala kannanotto perheessä vältettiin.

Marjatta Vehkaoja

SDP:n kansanedustaja v. 1991-2003, Vaasa

Nyttemmin 9.5. juhlitaan Venäjällä edelleen näyttävästi. Sama päivä on myös Eurooppa-päivä, jolloin muistutetaan rauhan ja yhtenäisyyden merkityksestä.

Kuulun siis siihen sukupolveen, joka on saanut kasvaa ja elää rauhan olosuhteissa koko tähänastisen elämäni. Se on historiallisessa perspektiivissä harvinaista. Totuus näyttää olevan, että sodat eivät katoa maailmasta. Tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa lienee käynnissä nelisenkymmentä sotaa tai konfliktia.

Tänä vuonna Venäjän aloittama barbaarimainen hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut sodan lähemmäksi Suomea kuin koskaan ennen toisen maailmansodan jälkeen. Uutisvirta videoineen tuo sodan hävitykset ja kohtalot olohuoneisiimme päivittäin. Ukrainan sota on koskettanut tunteitamme syvästi. Spontaani auttamisen halu ja pakolaisten joustava vastaanotto on ollut merkille pantavaa.

Sodan nopeaksi lopettamiseksi EU on luonut koko joukon taloudellisia pakotteita Venäjää vastaan. Pyrkimykset energian tuonnin lopettamiseksi Venäjältä osuvat myös omaan nilkkaan. EU-maat ovat nyt pakkoraossa, myös Suomi. Samaan aikaan on turvattava energian saanti (hinnalla millä hyvänsä) ja kiirehdittävä suunnanmuutoksessa kohti uusiutuvaa energiaa. Suomen Venäjän-kauppa on ollut energiaostojen johdosta vahvasti tuontivoittoista. Nyt niin vienti- kuin tuontikauppakin on lamassa. Monet firmat vetäytyvät pois Venäjältä. Sota jatkuu pakotteista huolimatta. Hinnat nousevat kaikkialla, elintaso laskee.

Suomen NATO-hakemus yhdessä Ruotsin kanssa on suuri käännekohta maamme turvallisuuspoliittisessa ajattelussa. On huomionarvoista, että eduskunnan päätös asiassa oli lähes yksimielinen. Vain kahdeksan kansanedustajaa äänesti ratkaisua vastaan. On selvää, että tässäkään ratkaisussa ei ole vain hyviä puolia. Riskit on tunnistettava ja niihin varauduttava. On surullista, että rauhantilaa pitää vaalia voimakkaalla asevarustelulla.

Miksi soditaan? Miksi rauha ja hyvinvointi eivät kelpaa? Näin lapset kysyvät, mutta myös me aikuiset. Meidän pitäisi saada parempia vastauksia tähän kysymykseen. Kollektiivisen tason perustelut (uskonto, etnisyys, ideologia jne.) eivät kansainvälistyneessä maailmassa mene läpi enää entiseen malliin. Kansalaiset ovat jo tottuneet elämään moniarvoisessa yhteiskunnassa.

Onko liian helppoa etsiä sodan selitystä valtiojohtajien persoonasta? Puhe näyttää kulkevan siihen suuntaan, että kunhan vain päästään Putinista niin Ukrainan sota loppuu. Hyökkäyssotien perussyy lienee enemmän Venäjän demokratiavajeessa, joka mahdollistaa despoottisen hallitsijan toimet nyt ja tulevaisuudessa. Ikävä kyllä.

 

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja v. 1991-2003 Vaasasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE