Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen esittänyt kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) pyysi eurooppaneuvoston kokouksessa kyselytunnin aikaan ollutta pääministeri Sanna Marinia (sd.) sijaistanutta tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa (kesk.) selvittämään, miksi sulkutoimet tulevat vasta puolentoista viikon kuluttua.

– On tärkeää käydä yhdessä läpi tämä aikataulutus. Ajatus 8.3. alkavasta sulunomaisesta tilasta Suomessa koskee sitä ravintoloiden kolmen viikon kiinnioloajanjaksoa. Samassa yhteydessä hallituksen näkemys on, että etäopetukseen siirtyisivät yläkoululaiset, toinen aste ja korkeakoulut, Saarikko kertasi.

Hän muistutti, että kaikki muut julkisuudessa tänään mainitut toimet, kuten esimerkiksi kokoontumisrajoitukset, voidaan alueviranomaisten päätöksellä laittaa toimeen niin pian kuin mahdollista.

Keskustelussa nousi esiin myös koronatestaukseen liittyvät asiat. Kysymyksiä herätti niin testaus rajoilla kuin maan sisällä. Kansanedustaja Kaisa Juuso (ps.) kysyi rajoilla tehtävien pakkotestausten perään. Hän huomautti, että tartuntatautilain pykälä 16 hänen käsityksensä mukaan antaa aluehallintoviranomaisille (avi) mahdollisuuden pakollisiin terveystarkastuksiin rajalla.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah esitti huolensa koulujen talvilomaviikkojen vaikutuksesta, kun kotimaan sisällä matkailevat lomailijat mahdollisesti altistavat sekä itsensä että kohdealueen asukkaita koronavirukselle.

– Matkailijat eivät välttämättä lähde hakeutumaan pienistä oireista paikallisiin terveyskeskuksiin tai lääkäriasemille. Se on huolestuttavaa, että tartuntaketjut laajenevat, eikä pystytä jäljittämään tartuntoja, kun he eivät välttämättä edes tiedä olevansa kantajia, Essayah sanoi ja kysyi, olisiko mahdollista ohjeistaa alueellisia terveysviranomaisia järjestämään paikallisia testauspisteitä.

Ministeri Kiuru kertoi Essayahin kysyneen asiaa jo aiemmin päivällä. Kiuru kertoi, ettei ehtinyt vielä ottaa yhteyttä kuin yhteen kahdesta suuresta matkailukeskuksesta.

– Siinä, että tuotaisiin testaus vaikka sieltä Kittilän terveysasemalta aivan siihen kylänraitin keskustaan, voisi olla logiikkaa nimenomaan nyt, kun siellä on paljon ihmisiä, Kiuru sanoi ja ilmaisi huolensa siitä, että koronavirus on nyt leviämässä Lapissa väestöpohjaan.

Myös lasten ja nuorten tilanne puhutti, kun sulun myötä yläkoululaiset, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ja korkeakouluopiskelijat siirtyvät etäopetukseen. Huolissaan oltiin niin lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksista, opetuksen kelkassa pysymisestä kuin heidän mielenterveydestään.

Kaikki kansanedustajien kysymyksiin vastanneet ministerit jakoivat huolen. Saarikko muistutti, että sulun vaikutukset lapsiin ja nuoriin halutaan pitää mahdollisimman vähäisinä. Siksi kireimmät rajoitukset kohdistuvat ensisijaisesti aikuisiin, ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset on rajattu kolmeen viikkoon.

– Tämä aihepiiri on valtavan tärkeä. Rajoitusten oikea-aikaisuus, oikeasuhtaisuus ja vaikuttavuus – se on kultavaa’alla punnintaa, hän kuvasi.

Kansanedustajat Miia Laiho (kok.) sekä Kim Berg (sd.) kysyivät muun muassa riittävien tukipalveluiden varmistamisesta kouluissa. Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) kertasi viime kevään isot tukipaketit varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.

– Näistä on tullut valtavan hyvää palautetta kentältä, kun on voitu palkata kuntiin – kouluihin – aikuisia, jotka ovat pystyneet auttamaan, paikkaamaan näitä oppimisvajeita ja auttamaan myös muissa asioissa, Saramo kertoi.

Hän huomautti, että pysyvä tuki on tärkeää, ja siksi hallitus antaa mitoituksen ja rahoituksen kunnille koulukuraattoreihin ja psykologeihin. SItouttava kouluyhteisötyö taas tuo kouluihin avuksi muita aikuisia, kuten nuorisotyöntekijöitä, ministeri kertoi.