Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) selvitti tiedotustilaisuudessa, miksi aikahaarukka on niin pitkä.

– Osa näistä toimista, kuten pohjoismainen malli työvoimapalveluissa vaikuttaa varmasti huomattavasti nopeammin eli tältä osin eivät kaikki työpaikat synny vasta vuosien kuluttua tai työllisyystavoitteen täyttyminen vaan osa hyvinkin nopeasti, vaikkapa tuo varhaiskasvatusmaksujen alennuspäätös toisena esimerkkinä mainittakoon.

Saarikon mukaan hallitus on sitoutunut siihen, että nyt tehdyt päätökset ovat vasta alkua ja kokonaistavoite on 80 000.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) täydensi Saarikkoa sanomalla, että päätösten joukossa on myös rakenteellisia uudistuksia, jotka vaikuttavat positiivisesti myös paljon pidemmällä aikavälillä.

Marin korosti vielä myöhemmin, että hallitus tekee jatkossa lisää päätöksiä työllisyyden edistämiseksi.

– Me tulemme tekemään niin kehysriihessä kuin sen jälkeen päätöksiä, joilla vahvistetaan Suomen työllisyyttä 80 000 hengen edestä eli tämä työ on alussa, se on aloitettu ja näitä päätöksiä on jo tehty ja nyt niitä tehtiin lisää budjettiriihessä.

Marin sanoi, että päätöksiä ei ole lykätty, mutta nyt eletään keskellä vakavaa kriisiä.

– Tämän vuoden puolella iso osa hallituksen toimista ja päätöksistä on kohdistunut akuuttiin kriisinhoitoon. Monet valmisteluprosessit ovat olleet käynnissä, mutta osan osalta myös aikatauu on venynyt ihan vain sen vuoksi, että esimerkiksi TEM:ssä on valmisteltu koronan akuutin kriisinhoitoon liittyviä lakeja ja toimia. Me olemme edelleen vakavassa kriisissä ja osana tätä kokonaisuutta me teemme päätöksi, mutta hallitus on sitoutunut työllisyystavoitteeseen 80 000 osalta ja me tulemme nämä päätökset tekemään pala palalta, askel askeleelta ja tulemme saavuttamaan tavoitteen.