”Onko sinulla käsitystä, milloin tämmöinen työntekijä-työnantajaviha on oikein alkanut?” kysyi parikymmentä henkilöä työllistävä yrittäjä. Kutsutaan häntä tässä nyt vaikkapa Timoksi.

En osannut vastata. SAK:n kohutusta Ruokapöytä-vaalimainoksesta on jo 17 vuotta. Viime hallituskauden alkupuolella pääministeri Sanna Marin syytti Talouselämä-lehden haastattelussa yrityksiä yhteiskuntavastuun puutteesta. Hän epäili, ettei yritysten voi luottaa huolehtivan ihmisistä.

Viime aikoina loukkaavissa puheissa on kunnostautunut erityisesti perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman ay-mafia-hokemillaan ja kaunallaan Helsingin Sanomia kohtaan. Häntä ovat kritisoineet johtavien demaripoliitikkojen lisäksi varovaisesti jopa muutamat kokoomusedustajat.

Työpaikoilla puheet ja pelottelut kyykyttämishaluista aiheuttavat kuitenkin pahaa oloa.

ERITYISESTI hallituksen työmarkkinauudistuksia on väitetty vain työnantajien haluksi kyykyttää ja ”kusettaa” työntekijöitä.

Kusetuksen välineeksi epäillään muun muassa paikallista sopimista, jota hallitus pyrkii laajentamaan yhdenvertaisesti järjestäytymättömien yritysten käyttöön. Timo on yksi tällaisista yrittäjistä.

”Täällä alhaalla, perusarjessa kaikki hyvin! Käytännössä täällä sovitaan koko ajan ja joustellaan puolin jos toisinkin. Pohjana on toimialan yleissitova työehtosopimus, jota olemme hiukan muokanneet siten, että se soveltuu yrityksemme käyttöön. Työntekijöiden kannalta kokonaisuus on kannattavampi kuin orjallinen tessin noudattaminen, ja he ovat saaneet aina valita, kummalla tavalla mennään.”

Timo ihmettelee, miksi yrittäjä joutuu erikseen alleviivaamaan, ettei vihaa työntekijöitään.

”Firman tekijät ovat luotettavia huipputyyppejä ja teemme parhaamme, että heille riittää keikkaa. Ei tulisi mieleenkään olla katala kenellekään tai ’kusettaa’, niin kuin moni tuntuu tietävän meidän yrittäjien tekevän. Pakko myöntää, että nämä puheet loukkaavat.”

SUOMALAISTA työelämää ja johtamista on kehitetty viime vuosina valtavasti, ja muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työolobarometrin mukaan palkansaajien näkemykset omasta asemastaan työmarkkinoilla ovat pääosin myönteisiä.

Vastaajista 85 prosenttia kokee työnsä merkitykselliseksi, palkansaajia kannustetaan jatkuvaan oppimiseen ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat lisääntyneet.

Työmarkkinauudistuksia voi ja saa vastustaa, ja työelämää pitää voida kehittää. Mutta jos vaadimme lopettamaan puheet lorvailevista työttömistä ja ay-mafiasta, on meidän samalla vaadittava lopettamaan puheet katalista yrittäjistä.