– Se on yli 200 000 euroa.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus “tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Myös näissä neuvotteluissa on edetty siten, että toinen vaihtoehto eli “muu järjestely” ei ole ollut vakavasti esillä. Tällä hetkellä siis keskustellaan vain siitä, että Yle olisi palaamassa STT:n asiakkaaksi – reilun 10 vuoden tauon jälkeen.

– Vakavassa mielessä neuvottelemme ja pyrkimys on löytää ratkaisu, jossa edellytyksemme STT:n asiakkuudelle olisivat olemassa. Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu. Helmikuun loppuun mennessä on selvillä, onko asiakkuudelle edellytyksiä, Atte Jääskeläinen sanoo.

Jos Ylen STT-asiakkuus toteutuu, puhutaan noin miljoonan euron diilistä vuosittain. Summa on laskettavissa STT:n hinnastoista ja Atte Jääskeläinen vahvistaa hintahaarukan oikeaksi. Niin paljon Yle siis STT:lle sekä suomen- ja ruotsinkielisestä asiakkuudestaan maksaisi.

– Puhutaan siitä jakolaskusta, suhdeluvusta, kiikkulaudasta, jossa toisella puolellla on palvelun arvo ja toisella hinta. Meidän pitää löytää arvo, jossa maksetulle hinnalle löytyy vastinetta, joko niin että palvelulla on uutta arvoa Ylen yleisölle tai että se mahdollistaa meille vastaavan suuret säästöt. Puhutaan esimerkiksi siitä, voiko STT kehittää palveluaan siten, että se vastaisi paremmin meidän tarpeita, Atte Jääskeläinen valottaa.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla kuoppaamassa STT:n asiakkuuden myötä.

– Se työ, jota olemme tehneet 10 vuoden aikana oman uutispäivystyksen hyväksi on ollut äärimmäisen arvokasta. Meillä on paljon kykyä, jota STT:llä ei ole lainkaan. Ei ole mitään järkeä lähteä sitä purkamaan.

STT on pitkälti tekstiuutispalvelu. Jääskeläinen muistuttaa, että Yle tekee hyvin monenlaista sisältöä.

– Meillä puhutaan audion ja videon yhdistelmistä ja erilaisista uudentyyppisistä muodoista, joita internet-aikakaudella tunnetaan. Tämä on meidän strategista osaamistamme ja sitä kehitetään edelleen.

– Kun sisältö on Ylen itse tuottamaa, meillä on oikeus jakaa sitä kaikissa Ylen palveluissa ilman lisämaksua. Se on meille tärkeää. Meidän sisältöjen käyttö ei ole rajoittunut siihen, mitä uutistoimisto sallii.

Sekään ei ole Jääskeläisen mukaan realistista, että STT vastaisi jatkossa Ylen tekstiuutisista. Jääskeläinen muistuttaa, että STT:hen verrattuna Ylen tekstiuutistuotanto on noin kaksinkertaista.

Atte Jääskeläinen painottaa useaan otteeseen, että STT:n palvelun arvon pitää vastata hintaa. Muutoin kyseessä olisi laiton valtiontuki.

– Vaikka poliittinen tahtotila on selvä ja Satosen ryhmän viesti kirkas, meidän pitää löytää malli, jossa palvelun arvo ja hinta kohtaavat. Olisi meille laitonta antaa tukimielessä rahaa, tämän takia myös STT:ltä tarvitaan palvelun kehittämistä.

Jääskeläinen ei halua lähteä avaamaan, millaisia toiveita tai ehtoja Ylellä on STT:n palvelun kehittämiseksi.

– Kyse on siitä, miten hyvin palvelusisältö palvelee Yleisradion yleisön tarpeita.

– Olemme lähteneet siitä, että tietyt asiat pitää olla määritelty STT:n palvelussa. Sitten on kysymys siitä, voiko STT tuottaa tiettyjä erityispalveluita, jotka voisivat mahdollistaa toimintamme järkeistämistä. Perusolemukseltaan kyse on palvelun tarkasta kuvauksesta ja siitä, että STT ymmärtää nyky-Ylen tarpeet.

Kysymystä, voisiko tällainen erikoispalvelu olla esimerkiksi STT:n radiouutisten paluu, Jääskeläinen vertaa pilkkivieheen heittämiseen.

– Meidän ajatukset ovat nyt jotain ihan muuta.

Ylen STT-asiakkuus aiheuttaa luonnollisesti levottomuutta Yleisradion uutistoimituksessa. Atte Jääskeläisen viesti tähän on se, että suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

– Meillä on Ylessä paljon paljon suurempia kysymyksiä henkilökunnan kannalta kuin STT-päätös. Meillä on näinä päivinä päättymässä tuotannon yt-neuvottelut. Niissä haettiin 145 henkilötyövuoden vähennystä. Se on aivan toisen luokan kysymys. Sen lisäksi Satosen ryhmän velvoittamana meidän on supistettava ohjelmatuotantoa ja siirryttävä yhä enemmän ostamiseen ulkopuolelta. Nämä ovat mittaluokaltaan aivan toisen luokan kysymyksiä. Yle on todella suurten muutosten edessä, mutta tämä STT-asia ei ole suurimpia.

Voiko Jääskeläinen luvata, ettei uutistoimintaan kohdistu vähennyksiä. Tähän hän vastaa, että hänen oma suhtautumisensa yt-neuvotteluihin on ollut se, että ne otetaan sanan alkuperäisessä merkityksessä (eli yhteistoiminta).

– Se ei tarkoita, että irtisanottaisiin vaan aloitetaan prosessi, jossa henkilökunnan kanssa yhdessä suunnitellaan muutoksia. En halua tällaista (yt-)korttia ruveta tässä yhteydessä väläyttelemään. Meillä on suuri talo, paljon määräaikaisia ja hyvä kyky muuttaa toimintaa, jos asiaan on voitu varautua, Jääskeläinen toteaa.

Kiinnostava kysymys on myös se, voisiko STT saada muitakin uusia asiakkaita, jos Yle isona asiakkaana tekee paluun.

– En pysty sanoman mitään siitä, miten muut palikat tähän liittyvät, emme ole STT:n hallinnossa mukana, takavuosina STT:n päätoimittajana työskennellyt Jääskeläinen toteaa.

– Toimialatuntemuksen perusteella voi arvata, ettei STT:llä ole kovin helppoa yllläpitää vanhoja asiakkuuksiaan. Jo vuosia on ollut trendinä, että STT:n vanhat asiakkaat vetäytyvät asiakkuudesta. Median muutos vähentää reaaliaikaisen tekstiuutisoinnin arvoa. Samoin Yle ja moni kaupallinen talousvaikeuksissa oleva kaupallinen media varmaan pohtii hinnan ja arvon välistä suhdetta, Jääskeläinen sanoo ikään kuin neuvotteluvaihe päällä.