Heinäluoma kertasi alkuun, miten Arto Satosen (kok.) työryhmä sai aikaan merkittävän, yksimielisen esityksen, jossa Yleisradion aseman perusteet turvattiin ja rahoitusratkaisut syntyivät yksimielisesti.

Hän muistutti, että yksi osa rahoitusratkaisua oli ehdotus siitä, että – toisin kuin hallitus yksipuolisesti oli päättänyt – yleisradiorahoitus palautetaan valtioneuvoston hyväksymien kehysten ulkopuolelle.

– Tällä on sikäli merkitys, että Yleisradion rahoitusta ja toimintamenoja ei voida käyttää perusteena sille, mitä hallitus muussa yhteiskuntapolitiikassaan tekee. Hämmästys on ollut suuri, kun tämän mukaista kannanottoa ei sisälly nyt täällä käsittelyssä olevaan budjettiehdotukseen.

Hallituspuolueiden edustajista paikalla ollut Ben Zyskowicz puhui Heinäluoman jälkeen siitä, miten Ylen suomettumisen historiasta pitäisi tehdä dokumentti. Heinäluoma piti Zyskowiczin ehdotusta perusteltuna, mutta palautti keskustelun tähän päivään ja siihen, miten turvataan vapaa, riippumaton journalismi?

Tämä innoitti Zyskowiczin jälleen puhumaan suomettumisen historiasta.

Heinäluoma ei antanut periksi vaan totesi uskovansa Zyskowiczin vilipittömyyteen ja sanoi antavansa hänelle vielä yhden mahdollisuuden vastata.

– On erittäin tärkeää, että Yleisradiosta ei tehdä hallituksen radiota ja että sen ohjelmasisältöihin ei ryhdytä poliittisesti käymään käsiksi. Ja jotta tämä on mahdollista, niin Yleisradion rahoitus täytyy järjestää sillä tavalla, että Yleisradion johto tai toimittajat eivät joudu miettimään, että jos nyt teen tällaisen jutun ja kritikoin tämän hallituspuolueen toimintaa tai teen jonkun paljastuksen, niin sitten seurauksena on rahojen leikkaus, Heinäluoma paukutti.

– Tämä on tärkeätä senkin takia, että hallituspuolueista, muun muassa perussuomalaisista, tai sanotaan täsmälleen ottaen perussuomalaisista, sanottiin, että tämä raha-ase on sitten käytettävissä, kun ollaan tyytymättömiä, että onneksi tulee näitä päätöksiä, joilla Yle-veroasiaa käsitellään.

Nyt Zyskowicz lausui, ettei osaa antaa kysymykseen ehdotonta vastausta, koska hän ei ole ollut keskusteluissa mukana.

– Mutta sen tiedän aivan varmaksi, että journalistisen riippumattomuuden korostaminen on tärkeätä myös hallitukselle. Ja käsitykseni on se, että syyt siihen, minkä takia Yleisradion rahat ovat kehyksessä eivätkä kehyksen ulkopuolella, löytyvät enemmän budjettitekniikasta ja siitä tavasta, millä tavoin valtiovarainministeriö ja hallitus haluavat sisällyttää kaikki menot budjettikehykseen eivätkä jättää niitä budjettikehyksen ulkopuolelle, Zyskowicz sanoi.

– Ei ole kyse siitä, että haluttaisiin taloudella Yleisradiota uhata tai kiristää, hän jatkoi.

Heinäluoma tivasi yhä, miksei parlamentaariesen työryhmän yksimielistä esitystä toimeenpantu.

– Tästä on nyt puhuttu, esitetty monta kysymystä. Yhtään vastausta ei tule. Ministerit eivät puhu mitään. Hallituspuolueen edustajat yrittävät puhua mieluummin 70-luvun historiasta kuin tästä päivästä. Tämä jää edelleenkin täysin auki. Tämä on tämän päivän suomettumista ja vaikenemista tärkeässä asiassa.

Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) säesti Heinäluomaa ja totesi, että merkkejä uussuomettumisesta on ilmassa.

– Aion penätä tätä asiaa niin kauan, kunnes joku hallituspuolueen edustaja nousee ylös ja sanoo, että tästä on kysymys. Niin että tämä on varoitus. Näitä puheenvuoroja tulee aina, kun siihen on mahdollisuus tässä salissa, jossa penätään sopimusten pitämisen, suomalaisen sopimuskulttuurin ja Yleisradion aseman kunnioittamisen perään. Tulen kysymään jatkossakin aina, kun siihen on mahdollisuus: minkä takia parlamentaarisen työryhmän yksimielistä ehdotusta siirtää Yleisradion rahoitus kehyksen ulkopuolelle ei toteuteta ensi vuonna?, Heinäluoma jatkoi.

Satosen työryhmässä Heinäluoman tavoin mukana ollut kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilla (kesk.) lupasi, että asia pystytään selvittämään ihan huomispäivän aikana.

– Odotetaan rauhassa. Palataan asiaan, Anttila sanoi.