Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Millainen uhka Venäjä on Suomen puolustusalan yrityksille? – näin vastaavat Nammo, Patria, supo ja hybridiosaamiskeskus

LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN
Kuva Nammo Lapuan ammustehtaalta.

Kesällä on uutisoitu mahdollisista salamurha-aikeista, joita Venäjä olisi kohdistamassa keskeisten puolustusalan yritysten toimijoihin Euroopassa. Miten uutisiin on reagoitu suomalaisessa puolustusteollisuudessa?

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Puolustusalan yritys Nammon Suomen-toimintojen toimitusjohtaja Raimo Helasmäki kertoo STT:lle, että yritykseen ei ole kohdistunut uhkailua tai uhkaa. Hänen mukaansa asiaan on kuitenkin varauduttu, sillä puolustusalalla kaikkeen tulee olla valmistautunut.

Puolustusalan yritys Patria puolestaan ei kerro, onko siihen kohdistunut uhkaa tai uhkailua. Patrian viestinnästä kerrottiin STT:lle, että yritys ei vielä tässä vaiheessa halua kommentoida asiaa.

Patrian ja osin suomalaisomisteisen Nammon valmistamaa puolustusmateriaalia on toimitettu Ukrainalle. Puolustusvoimat on toimittanut Ukrainaan esimerkiksi Patrian panssaroituja sotilasajoneuvoja, ja Nammo tuottaa Ukrainan sodassa kipeästi tarvittavia 155 millimetrin tykistöammuksia.

Suojelupoliisin (supo) viestinnästä kerrotaan STT:lle, että se on viimeksi varoittanut Venäjän entistä aggressiivisemmasta vaikuttamisesta tämän vuoden maaliskuussa. Sotilasliitto Nato antoi toukokuun alussa oman julkisen varoituksensa Venäjän sabotaasiuhasta. Supon mukaan varoitus kuvaa hyvin nykyistä tilannetta, jossa Venäjän toiminta on yhä röyhkeämpää.

SUOMESSA on supon mukaan syytä varautua Venäjän hybriditoimiin. Viestinnästä kuitenkin todetaan, että Suomi ei ole Venäjän pääkohde.

-  Suomi ei ole Venäjän pääkohde, eikä sotilaallinen uhka tai muun väkivallan tai infrastruktuurin toiminnan laajasti lamauttavan sabotaasin uhka ole lähitulevaisuudessa todennäköinen.

Supo kertoo, että Venäjän päätavoitteena on Ukrainan tuen heikentäminen. Venäjä haluaa supon mukaan murtaa länsimaiden yhtenäisyyden Ukrainan tukemisessa.

Supon viestinnästä todetaan, että supo on varautunut Venäjän muodostamaan uhkaan koko ajan, sillä Suomen rooliin Nato-maana ja Ukrainan tukijana liittyvät Venäjän suunnalta nousevat uhkakuvat ja uhittelut.

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN uutisoi heinäkuun alkupuolella lähteisiinsä vedoten, että Venäjä suunnitteli salamurhaavansa keskeisiä Euroopan puolustusalan yritysten toimijoita. Kohteeksi olivat uutiskanavan lähteen mukaan valikoituneet sellaiset yritykset, jotka tukevat Ukrainan asevoimia taistelussa Venäjää vastaan.

Venäjän on myös kerrottu harjoittaneen jo kuuden kuukauden ajan sabotaasia Euroopassa. Kohteena ovat olleet puolustusalan yritykset.

HYBRIDIOSAAMISKESKUKSEN verkostojohtaja Jukka Savolainen toteaa, että Venäjällä on kyky toteuttaa salamurhia Euroopassa. Hän kuitenkin korostaa, että ne ovat kohdistuneet Venäjän sisäiseen oppositioon sekä loikkareihin.

Savolainen pitäisi salamurhien laajentamista eurooppalaisia kohtaan valtavana eskalaationa.

-  Näyttöä on siitä, että Venäjä on tehnyt ja toteuttanut salamurhia Euroopassa Venäjän sisäisiin asioihin liittyen. Eli sillä on kykyä ja intressejä toteuttaa tällaisia tekoja. Täytyy kuitenkin sanoa, että mikäli he tällaista laajentaisivat eurooppalaisia toimijoita kohtaa, se olisi selkeä ja huomattava eskalaatio.

Savolaisen mukaan Venäjä ei tiettävästi ole murhannut eurooppalaisia poliittisia vaikuttajia tai turvallisuustoimijoita.

Hän toteaa, että yleisesti ottaen, mikäli Venäjä toteuttaisi salamurhia eurooppalaisia toimijoita kohtaan, se todennäköisesti kääntäisi yleisen mielipiteen Euroopassa vielä selkeämmin Venäjää vastaan.

Savolainen ei ota kantaa siihen, mitä Venäjä voisi kokea saavuttavansa tällaisilla toimilla. Hän kuitenkin toteaa, että Venäjällä on yleisesti intresseissä, että Euroopan aseteollisuus ei lähtisi voimakkaalla volyymilla tukemaan Ukrainan puolustamista.

VENÄJÄÄN yhdistettävissä oleva toiminta muualla Euroopassa on supon mukaan kohdistunut etenkin Ukrainan materiaaliseen tukeen. Supo huomauttaa, että Euroopassa epäiltyjen tekijöiden toiminta ei pääsääntöisesti ole ollut teknisesti osaavaa tai pitkälle suunniteltua ja heitä on jäänyt kiinni jo suunnitteluvaiheessa.

Venäjä voi supon mukaan käyttää hybriditoimissaan sijaistoimijoita kuten rikollisia, jotka tekevät tihutöitä rahaa vastaan.

Sabotaasitoimet kohdistuvat Ukrainan materiaalisen tukeen kuten esimerkiksi valmistukseen, kuljetukseen tai varastointiin. Pienimuotoiset tihutyöt ovat supon mukaan vaikeasti yhdistettävissä Venäjään.

Supo pitää siksi epätodennäköisenä, että lähitulevaisuudessa nähtäisiin laajasti ja valtakunnallisesti kriittistä infrastruktuuria lamauttavaa sabotaasia. Venäjän voisi tällöin olla vaikea kiistää osallisuuttaan ja välttää tilanteen eskaloitumista.

“Yleisesti ottaen Suomessa varautuminen on hyvää.”

Supon viestinnästä todetaan, että supo käy ennaltaehkäiseviä turvallisuuskeskusteluja eri organisaatioiden kanssa. Yleisesti ottaen Suomessa varautuminen on supon mukaan hyvää.

-  Suomalainen yhteiskunta on viime vuosina vahvistanut valmiuttaan vastata tämän tyyppisiin toimiin, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös lisännyt yksittäisten ihmisten tietoisuutta Venäjän toimintatavoista.

Tiedustelutiedon merkitys on supon mukaan Venäjän sabotaasi-iskujen estämisessä suuri, mutta yksittäisen toimijan syrjäiseen kohteeseen kohdistuvan iskun torjunta voisi olla viranomaiskeinoin vaikeaa. Viranomaisten ja yksityisen puolen toimijoiden yhteistyö ja tiedonvaihto onkin supon mukaan varautumisessa keskeistä.

Suomessa kokonaisturvallisuutta ja varautumista yhteen sovittavan Turvallisuuskomitean sihteeristön mukaan salamurhat tai muu vastaavaa toiminta on mainittu sisäministeriön vuonna 2023 julkaistussa Kansallisessa riskiarviossa. Siinä todetaan, että myös salamurhat ovat yksi hybridivaikuttamisen keino.

CNN KERTOI uutisessaan, että suurin Venäjän suunnitteleman salamurhan uhka olisi kohdistunut puolustusalan yritys Rheinmetallin toimitusjohtajaan Armin Pappergeriin. Yhdysvallat kertoi venäläissuunnitelmista Saksalle, minkä jälkeen Saksan turvallisuuspalvelut järjestivät Pappergerille suojelua. Aiempien mediatietojen mukaan Pappergeriin ei kuitenkaan kohdistunut mitään konkreettista salamurhanyritystä.

Saksalaislehti Der Spiegel uutisoi myöhemmin, että Saksan turvallisuuspalvelu oli toukokuussa saanut tietoonsa Pappergerin kohdistuneen uhan. Uhka oli Spiegelin lähteen mukaan konkreettisempi kuin aiemmin kerrottiin.

Lehden lähteen mukaan epäiltyjen venäläisten agenttien kerrottiin jo saapuneen EU:n alueelle ja matkustaneen paikkoihin, joissa Papperger vieraili.

MIEHET, joita turvallisuuspalvelu tarkkaili, olivat saapuneet entisen Neuvostoliiton alueen maista. Saksan tiedustelu ei kuitenkaan pidättänyt ketään tapahtumaan liittyen, sillä riittävästi todisteita ei saatu.

Financial Times -lehden mukaan syy siihen, miksi länsimaiset puolustusalan yritykset ovat olleet varovaisia aloittamaan ammustuotantoa Ukrainassa, on ollut pelko joutua Venäjän tappolistalle.

Venäjä on aiemmin julkisuudessa ilmaissut suuttumuksensa puolustusalan yritysten suunnitelmista aloittaa ammustuotanto Ukrainassa.

Venäjä esimerkiksi uhkasi tuhota Rheinmetallin Panther-panssarivaunuja valmistavan tehtaan Ukrainassa. Lisäksi Kreml uhkasi brittiläistä BAE Systemsiä viime syyskuussa sanomalla, että puolustusmateriaalia Ukrainassa tuottavista yrityksistä voisi tulla Venäjän asevoimien erikoiskohteita.

Karl Koli / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE