Listalla ovat kouluihin panostaminen, harrastustakuu, nuorisotakuun uudistaminen, toimivat mielenterveyspalvelut, varhainen puuttuminen ongelmiin ja mahdollisuus uuteen alkuun. Viimeisellä SDP viittaa siihen, että rikoksiin syyllistyneet nuoret kantavat vastuun teoistaan mutta samalla heille on oltava tarjolla tarpeeksi tukea ja ohjausta, jotta rikoksesta tuomitulle nuorelle löytyy reittejä ulos rikollisesta toiminnasta.

SDP:n varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto kertoivat torstaina tarkemmin ”nuorisokutosen” sisällöstä.

Ministeri Skinnari oli silmin nähden tunteella asiassa. Ensimmäiseksi hän nosti esiin suomalaisten nuorten erinomaisuuden.

– Valtava tietopohja, valtava yleissivistys, ihan uudenlaista kielitaitoa ja tällaista nettinatiiviporukkaa, johon tällaiset keski-ikäiset ukkelit kuin meikäläinen ei enää pysty.

Kolikon kääntöpuolena on yleinen epävarmuus tulevaisuudesta. Skinnari viittaa huolestuttaviin lukuihin muun muassa ammatillisen koulutuksen puolelta.

– Miten saamme nuoret suorittamaan toisen asteen tutkinnon kaikkien hyvien uudistusten keskellä? Ammatillisesta tulee viestiä, että on syntynyt tällainen surffareiden ryhmä, joka aloittaa yhden, aloittaa toisen ja miettii kolmatta. Tämä koskee erityisesti poikia.

NUORISOTAKUU on sosialidemokraattinen innovaatio, mutta ministeri Skinnari kaipaa nyt reflektiota siitä, miten takuuta on jalkautettu. Nuorisotakuussa nuorelle alle 25-vuotiaalle tarjotaan kolmen kuukauden aikana työharjoittelu-, koulutus- tai työpaikka.

Skinnarin mukaan asia on keskeinen myös 80 prosentin työllisyysastetavoitteen näkökulmasta.

– Seuraavan työministerin ja hallituksen ja pääministerin iso haaste on saada tähän koko Suomi mukaan.

Skinnarin mukaan myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin on puututtava vahvemmin. Korona-aika on ollut monella raskas.

– Nuoret ovat olleet todella, todella, todella ahdistuneita, ja nyt se alkaa purkautua monella tavalla.

SDP:n päämääränä on, että seitsemän päivän hoitotakuu kattaa kaikki mielenterveyden ongelmat ja hoitoon pääsee viikossa kaikkialla Suomessa.

– Meillä on erittäin paljon nuoria, jotka etsivät apua. He etsivät, että he pystyisivät navigoimaan sen oman psykiatrin, sen oman tukihenkilön (luo). Se voi olla sairaanhoitaja, joskus tarvitaan psykiatria, joskus katkaisuhoitoa, mutta jokaiselle se on henkilökohtainen juttu ja tosi herkkä juttu. Keneen minä luotan, kuka on se minun luottohenkilöni?

Skinnari kritisoi myös itseään viittaamalla siihen, että on vetänyt kuusi vuotta sairaanhoitopiiriä.

– Tämä jatkuva palvelupolkujen kehittäminen. Se on vähän kuin sä teet ravintolassa ruokalistan, mutta kukaan ei ole kiinnostunut siitä sun ruokalistasta vaan sä haluat tilata sun oman annoksen. Kun mulla on ongelma, mä haluan, että joku ratkaisee mun ongelman, eikä mulle tuoda valmista tarjotinta, kun mua oksettaa ja mulla on paha olo, mulla on vieroitusoireita, niin en mä jaksa katsoa palvelupolkujen tuputusta, vaan mä haluan, että joku ottaa mut syliin ja joku auttaa mua.

Nuoren palaute on tällaisessa tilanteessa helposti se, ettei hän jaksa.

– Tämän ymmärtäminen on hienosti sanottuna asiakaslähtöisyyttä, ehkä palvelumuotoilua, josta me puhutaan. Mutta tehdäänkö me sitä oikeasti kuntatasolla, sairaanhoitopiireissä? Sen sijaan me tehdään sata powerpointtia ja sanotaan, että tässä on meidän palvelupolut, tervetuloa. Se ei kauheasti lämmitä, kun sä olet viikon vetänyt kamaa ja olet ihan sekaisin. Sitten meillä ei toimi hoitoonpääsy, Skinnari parahtaa.

SKINNARI nostaa esille vahvasti myös harrastustakuun. Nuorten fyysinen kunto on laskenut kaiken aikaa, mikä näkyy esimerkiksi armeijassa.

– Meillä ei nuoret jaksa enää edes juosta Cooperin testiä. Mitä me kutsunnoissa sanotaan sellaiselle, joka ei saa 2400 metriä täyteen? Miten se puolustaa isänmaata? Ei mitenkään. Ne kävelee sen Cooperin.

– Kärki menee, mutta se kuuluisa keskiö on romahtanut, hännästä puhumattakaan, Skinnari murehtii.

SDP:n tavoitteena on, että harrastustakuu laajennetaan kaikkiin kuntiin ja kouluihin sekä myös toiselle asteelle. Harrastustakuun avulla varmistettaisiin, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen maksuttomaan harrastukseen.

DEMARINUORTEN puheenjohtaja Perholehto puolestaan muistuttaa, että monet nuoren myöhemmistä ongelmista alkavat esimerkiksi koulupoissaoloina.

– Koulu ja opettajat eivät ole oikeita henkilöitä taklaamaan tätä ja saamaan nollatoleranssia koulupoissaoloille, vaan sen pitäisi lähteä kodeista ja perheistä.

Perholehto kaipaa myös analyysiä siitä, missä määrin paljon puhutusta koulujen digitaalisuudesta on tullut jo itseisarvo.

Nuorisojärjestön johtaja on myös pettynyt suomalaiseen poliittiseen mielenterveyskeskusteluun.

– Olemme puhuneet lähinnä terapiatakuusta, joka ei palvele valtaosaa nuorista. Se ei palvele niitä nuoria, joilla ei ole vielä diagnoosia. Se ei palvele niitä, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon vahvempaa tukea. Hyvin marginaalinen osa aidosti ja oikeasti tarvitsee nimenomaisesti psykoterapiaa ja sen vuoksi ensisijainen tavoite pitäisi olla vähentää oireita eli terapian tarvetta.

Perholehdon mukaan 35 miljoonan euron vuosikustannuksella saataisiin 480 psykologia lisää.

– He ovat nimenomaisesti niitä, jotka voisivat jo ennen erikoissairaanhoidon tarvetta auttaa lapsia, nuoria, työikäisiä ja ikääntyneitä.

Otsikoissa runsaasti näkyneestä ”jengiytymisestä” Perholehto pohtii, kuinka mielekästä keskustelu edes on Suomessa.

– Ajattelen niin, että täällä ei missään nimessä pitäisi puhua Ruotsin tiestä vaan pitäisi puhua vain ja ainoastaan Suomen tiestä. Tilanteet eivät ole missään määrin verrannollisia.

Vakavasti asia pitää ottaa, mutta Perholehto katsoo, että Suomessa juurisyyt liittyvät enemmän päihteisiin, syrjäytymiseen ja mielenterveyden häiriöihin.

DEMOKRAATTI kysyi Skinnarilta ja Perholehdolta kantaa niin ikään mediassa paljon huomiota saaneeseen ”koulushoppailuun”.

– Perheiden ja vanhempien kannalta keskustelu koulushoppailusta on siinä mielessä ihan ymmärrettävää, että jokainen vanhempi haluaa turvata lapselleen sellaisen koulupaikan, jossa asiat on paremmin resurssoitu ja jossa on turvallista opiskella, mutta kääntöpuolena on se, että kyllä kaikkien pitäisi kyetä tarjoamaan yhtä hyvää ja laadukasta koulutusta.

Skinnari kaipaa peruskouluissakin paluuta perusasioihin.

– Se tarkoittaa sitä, että pitää osata kävellä ennen kuin voi juosta. Pitää osata perusasiat. Niitä yhteiskunnan taitoja, on se matematiikkaa, äidinkieltä, lukemista. Ne vain pitää osata. Oma äidinkieli on ehkä kaikkein tärkein.

Skinnari sanoo kaipaavansa luokanvalvojia takaisin. Keskustelua erikoisluokkien lakkauttamisesta ministeri sanoo seuranneensa vihaisena.

– Keskustelua on ihan järkyttävää seurata. Ja samaan aikaan meidän pitäisi kouluttaa tulevaisuuden diplomaatteja, ratkaista maailman kriisejä. Ei näin. Kunnissa on vastuu pitää kielitarjotin, musiikin, kulttuurin, luovien alojen, liikunnan… Se on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, koulujärjestelmän ydintä, mutta sekään ei saa eriarvoistaa. Tässä on ollut sitä ilmiötä, että mennään mersuilla erikoisluokille, ja on tullut eriarvoistumista.

Lue lisää nuorisokutosesta täältä.