Ministeri järjesti keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta – Tyttöjen sukuelinten silpominen yhä vaiettu aihe, taustalla rasismin pelko

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko puhui tänään asiantuntijoiden kanssa tasa-arvoteemoista ja kertoi tämän jälkeen medialle keskustelujen sisällöstä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli kutsunut tänään ministeriöiden asiantuntijoita ja järjestöjen edustajia koolle. He keskustelivat etenkin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tasa-arvosta.

Tavoitteena oli saada konkreettisia ehdotuksia toimenpiteistä, joiden avulla tasa-arvopolitiikan agendalle saadaan nostettua vahvemmin esimerkiksi naisten sukuelinten silpominen, lähisuhdeväkivallan sovitteleminen sekä ihmiskauppa ja prostituutio.

Tyttöjen sukuelinten silpomisesta eli ympärileikkauksista käytiin jo viime syksynä Suomessa laajaa julkista keskustelua.

– Nostin tätä keskusteluun alkusyksystä esiin juridiikan kautta havaittuani, että suomalaisissa oikeusasteissa asiaa ei ole käsitelty, vaikka teko on tuomittava, Saarikko palasi syksyiseen.

– (Tänään) sivusimme naisten sukuelinten silpomisen faktoja ja tilannetta Suomessa myös sen takia, että tein joulun alla päätöksen, että tähän työhön kohdistetaan THL:n kautta määrärahan jatkokausi. Sen työn avulla ammattilaiset saavat tietoa, miten asiaan voidaan puuttua esimerkiksi terveydenhuollossa, Saarikko kertoo.

THL:llä on ollut muutaman vuoden käynnissä toimintaohjelma tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisemiseksi.

– Suomessa on äskeisessä keskustelussa saamieni tiedon pohjalta tuhansia naisia, joiden sukuelimet on silvottu ja riski tiettyjen naisryhmien osalta on koko ajan olemassa edelleen, Saarikko vahvistaa jo aiemminkin Suomessa esillä olleet luvut.

– Kouluterveydenhuollossa tai äitiysneuvoloissa esimerkiksi pitäisi uskaltaa puuttua nykyistä paremmin asiaan.

Ministeri toivoo lisää keskustelua asiasta, tukisi myös terveydenhuollon ammattilaisia.

Saarikon mukaan suomalaiset asiantuntijat eivät ole yksimielisiä, tarvittaanko maahamme erillinen tyttöjen ympärileikkaukset kieltävä lainsäädäntö.

– On maaesimerkkejä, joissa erillinen kriminalisointi on johtanut ikään kuin pikemminkin pelon ilmapiiriin asiassa. Kävimme esimerkkejä maista, joissa asiaa ei ole erikseen kriminalisoitu, mutta silti on useita oikeusprosesseja menossa. Se mikä Suomessa havahduttaa, on se, että meillä on ikään kuin laissa todettu tämä kielletyksi. Se on törkeän pahoinpitelyn puitteissa oleva kielletty rikos, mutta meillä ei ole yhtään oikeustapausta, jossa tämä olisi noussut esiin, Saarikko käy läpi keskustelun antia.

Ongelma on se, että silpomiset eivät välttämättä tule edes viranomaisten tietoon.

– Juuri näin, koska terveydenhuollon ammattilaisilta ja nuorten naisten kanssa työtä tekeviltä puuttuvat ehkä välineet, miten rohkaistua puuttumaan. Saamieni tietojen mukaan iso joukko ammattilaisia kokee tämän aiheen vaikeaksi lähestyä tai he eivät tiedä keinoja, miten puuttua siihen, Saarikko sanoo.

Ministeri toivoo, että asiasta käytäisiin enemmän yhteiskunnallista keskustelua. Siitä voisi olla Saarikon mukaan myös merkittävää tukea terveydenhuollon ammattilaisillle, jotta he rohkaistuisivat puuttumaan nuorten tyttöjen tilanteisiin joko ennaltaehkäisevästi tai siinä vaiheessa, kun tilanteeseen liittyy esimerkiksi jo tehdyn ympärileikkauksen korjaava toimenpide.

Ammattilaiset kokevat vaikeutta puhua.

Saarikon järjestämään keskusteluun osallistui myös Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.

Hän vahvistaa sen, että Suomessa asuu tuhansia tyttöjä tai naisia, jotka on silvottu eli ympärileikattu. Suomeen on tullut ihmisiä maista, joissa valtaosa tytöistä silvotaan. Ympärileikkauksia tehdään tietyillä maantieteellisillä alueilla uskonnosta riippumatta.

Latvala toivoo, että Suomeen saataisiin oikeustapauksia, joissa silpomisia olisi käsitelty. Se osoittaisi, että asia on totta myös Suomessa.

– Ja että se on oikeasti rangaistava teko ja sitä ei voi hyväksyä. Toistaiseksi oikeastaan ammattilaiset eivät tee ilmoituksia epäilyistä ja sen lisäksi yhteisöissä vaietaan aika visusti näistä asioista.

Latvala pitää keskeisimpänä ongelmana sitä, että terveydenhuoltoalan ammattilaisten on vaikeaa ottaa asiaa tyttöjen tai naisten kanssa puheeksi.

– Me olemme (Ihmisoikeusliitossa) huomanneet ja ammattilaiset ovat monesti kertoneetkin meille, että he pitävät tätä todella vaikeana asiana puhua. He eivät tiedä, miten puhuminen pitäisi tehdä sensitiivisesti. Tämä on varmaankin sen syy, minkä takia näistä tapauksista ei ole tehty esimerkiksi rikosilmoituksia.

”Monet pelkäävät olevansa rasisteja.”

Mitä ammattilainen konkreettisesti sitten pelkää?

– Sekä Suomessa että myös Pohjoismaista olen kuullut, että monet pelkäävät olevansa rasisteja. He ajattelevat, että entäs jos tämä kuitenkin kuuluu näiden ihmisten kulttuuriin, että enhän minä voi tähän puuttua. Vaikka tosiasiassa se on tietenkin väkivaltaa lapsia kohtaan ja siihen pitää puuttua ihan samalla tavalla kuin mihin tahansa väkivaltaan.

– Sitten jos puhutaan esimerkiksi päiväkodissa työskentelevistä ihmisistä, he taas sanovat, että heillä on luottamukselliset välit lapsen vanhempiin ja he haluavat pitää ne sellaisina. Heistä tuntuu kauhean hankalalta nostaa tällaista ikävää asiaa esiin ja he pelkäävät, että jos he pilaavat sen koko luottamussuhteen.

Pääasia olisi Latvalan mukaan se, että ammattilaiset saisivat kunnollisen perusteellisen koulutuksen ja tietämyksen asiasta ja sen käsittelemisestä.

– Luotaisiin toimintamallit, jotta ammattilainen tietää, mitä hänen pitää tehdä eikä hänen tarvitse alkaa ihmeissään soittelemaan, kun tällainen akuutti tapaus tulee esiin. Olisi selvä toimintamalli, mitä noudattaa.

Tällaisia toimintamalleja pitäisi luoda Latvalan mukaan eri hallinnonaloille. Esimerkiksi THL voisi hyvin luoda sellaisen sosiaali- ja terveysalalla toimiville.

Tarvetta erityisesti psykososiaaliselle tuelle.

Yksi ajankohtainen puheenaihe on Latvalan mukaan on ympärileikatuille naisille tehtävät avausleikkaukset ja korjausleikkaukset (linkissä tietoa Ihmisoikeusliiton nettisivuilta).

– Meille tulee nimenomaan maahanmuuttajataustaisilta henkilöiltä paljon yhteydenottoja niihin liittyen.

– Avausleikkaus tehdään automaattisesti esimerkiksi ennen synnytystä silloin, jos on tehty kaikkein vakavin muoto ympärileikkauksesta. Silloin synnytys ei onnistu ilman avaamisleikkausta. Ammattilaiset eivät osaa valmistaa tarpeeksi ihmisiä avaamisleikkaukseen eikä tavallaan kertoa siitä, miltä sitten tuntuu sen jälkeen ja miltä näyttää sen jälkeen.

– Korjausleikkauksia on meidän tietojen mukaan tehty Suomessa vasta kaksi.

Latvala katsoo, että korjausleikkauksiin on Suomessa osaamista. Ruotsissa osaaminen on hyvää.

– En näe, että itse kirurgiselle palvelulle tai toimenpiteelle tarvittaisiin enemmän tarjontaa, mutta psykososiaalinen tuki, mikä siihen liittyy, sitä tarvittaisiin, Latvala painottaa.

Myös lähisuhdeväkivalta yksi keskustelun teemoista.

Ministeri Saarikon koollekutsumassa keskustelussa käsiteltiin myös muun muassa suomalaista lähisuhde- ja parisuhdeväkivaltaa ja siihen liittyvää sovittelua.

– Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet esiin huolen siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelu ei ole kaikissa tilanteissa niin toimiva kuin äkkiseltään kaunis ajatus vaikuttaa olevan. Asetelma uhrin ja tekijän välillä ei välttämättä ole tasapainoinen, Annika Saarikko sanoo.

– Meillä ei myöskään ole riittävästi faktatietoa siitä, miten sovittelutilanteiden jälkeen tapahtuu ja onko sovittelu johtanut onnistuneeseen lopputulemaan ja rauhaan ja väkivallattomuuteen. Tästä on nyt THL:llä selvitystyö käynnissä, jossa pyrittäisiin pahemmin ohjeistamaan sekä poliisia että syyttäjäviranomaista.

Saarikon mukaan sovittelun toimivuutta arvioitaessa on kuultava myös kokemusasiantuntijoita sekä sovittelutyötä tekeviä maallikoita.

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta

”Esitän samaa” – SDP:n Feldt-Ranta: Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin

Kuva: Johan Kvarnström

SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Maarit Fedlt-Ranta kirjoittaa Twitter-tilillään, kuinka Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin.

”Olemme olleen naiveja; politiikan ja elinkeinoelämän välisiin siirtymiin tarvitaan pelisäännöt”, Feldt-Ranta siteeraa päivityksessään.

”Esitän Suomeen samaa”, Feld-Ranta sanoo omana kantanaan Twitter-tilillään torstaina iltapäivällä.

Suomessa on käyty asiasta keskustelua muun muassa kokoomuslaisten siirtymisistä terveysjättien palvelukseen. Vapautuksen ovat saaneet kokoomuksen Sanna Lauslahti, joka siirtyy Lääketeollisuus ry:n palvelukseen ja Outi Mäkelä, joka on lähdössä kunnanjohtajaksi.

– Minusta voisi olla hyvä, että tämän vaalikauden aikaan selkeytetään niitä perusteita, joilla täältä voidaan vapautus saada. Se ei voi tarkoittaa sitä, että kesken vaalikauden pelisäännöt muuttuvat. Mutta vähän arvioidaan ja katsotaan sen kokemuksen perusteella, mitä nyt on monilta monilta vuosilta ja arvioidaan, olisiko tarve tarkistuksille, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi Demokraatille.

Pekkarinen sanoi tuolloin, että hän ei vielä tarkoita, että käytänteitä pitäisi muuttaa.

– Mutta tämä on kannanotto minun puolelta, että tällainen arviointi pitäisi tehdä, hän joka tapauksessa painottaa.

Pekkarisen mukaan arviointi on puhemiesneuvoston käsissä.

– Siinä käytetään myöskin ulkopuolisia asiantuntijoita. Vähän katsotaan myös, miten muualla Euroopassa on menetelty vastaavissa tilanteissa. Olen jo parin vuoden aikana puhunut tästä, hän toteaa.

Hän kertoi jo nostaneensa asian puhemiesneuvostossa esiin ja pitää myös mahdollisena, että selvitys toteutuu.

– Joka tapauksessa tämä keskustellaan tässä sävyssä tai hengessä, että käynnistetäänkö tällainen selvitys.

Feldt-Ranta sanoo tiedotteessaan tänään torstaina, että julkisen edun ajaminen ei voi vaihtua yhdessä yössä yksityisen edun ajamiseksi ilman että syntyy sidonnaisuuksia ja vähintään epäilyjä epäasianmukaisista kytkennöistä.

”Meneillään oleva sote-uudistus, johon liittyy satojen miljardien eurojen taloudelliset intressit, tekevät pelisääntöjen selkeyttämisen ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi.”

”Olen esittänyt, että oikeusministeri Antti Häkkänen pikaisesti teettäisi oikeusministeriössä selvityksen päättäjien sidonnaisuuksien liittyvistä ongelmista. Kokoomuslaisten vaikuttajien systemaattiseen siirtyminen sotebisneksessä avautuneisiin tehtäviin on ollut sen verran räikeää, ettei asiaan voi olla puuttumatta. Ongelma on kaikkien nähtävillä ja nyt kysymys kuuluu, mitä asialle aiotaan tehdä”, Feldt-Ranta peräänkuuluttaa.

Feldt-Ranta on aiemminkin vaatinut selvitystä kansanedustajien vapautuksista.

– Tämä on aika kovasti sanottu puhemiesneuvostosta, mutta kaikki mitä minä olen tällä vaalikaudella nähnyt, niin puhemiesneuvosto ei enää ole sellainen elin, joka olisi aktiivisesti ylläpitänyt eduskunnan arvokkuutta. Tosiasiassa puhemiesneuvosto on sallinut, että ilman erityisiä perusteita voi tulla ja mennä. Minusta tässä on kyse myös kansanvallan kunnioittamisesta. Ei eduskunta voi olla pyöröovi, hän sanoi Demokraatille 8.2.

Keskustelua aiheesta

Jukka Siukosaari presidentin kanslian kansliapäälliköksi

Kuva: Lehtikuva
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (puhemiehen korokkeella oik.) pitää avajaispuhetta ja hänen vieressä seisoo eduskunnan puhemies Paula Risikko vuoden 2018 valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa Helsingissä 6. helmikuuta.

Presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt kauppatieteiden maisteri, ulkoasiainneuvos Jukka Siukosaaren presidentin kanslian kansliapäälliköksi.

Siukosaari aloittaa kansliapäällikkönä kesäkuun alussa. Siukosaari siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, missä hän on työskennellyt vuodesta 1995. Hän toimii Suomen Japanin-suurlähettiläänä.

Toukokuun loppuun saakka kansliapäällikkönä jatkaa valtiotieteiden tohtori Hiski Haukkala. Presidentin kansliasta Haukkala siirtyy Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun kansainvälisen politiikan professoriksi.

Presidentin ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi nimitettiin filosofian tohtori, lähetystöneuvos Petri Hakkarainen. Hakkarainen aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa. Hän siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, missä hän on työskennellyt vuodesta 2006.

Hakkarainen työskentelee ministerineuvoksena ja poliittisen tiimin vetäjänä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

Presidentin viestintäpäällikkönä jatkaa valtiotieteiden maisteri Katri Makkonen. Makkonen on toiminut presidentin viestintäpäällikkönä ja kabinetin jäsenenä vuodesta 2013.

Presidentin erityisavustajana jatkaa kauppatieteiden maisteri Pete Pokkinen. Pokkinen on ollut erityisavustajana ja kabinetin jäsenenä vuosina 2015–17 ja uudelleen helmikuusta 2018. Pokkinen toimi presidentinvaaleissa Niinistön kampanjapäällikkönä.

Presidentin oikeudellinen neuvonantaja nimitetään myöhemmin.

Juttua on päivitetty klo 14:13.

OL: Professori suomii hallituksen jättihanketta – ”Levällään kuin varpusparvi”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori emeritus Martti Kekomäki jatkaa Sipilän hallituksen sote-pyrkimysten ankaraa kritiikkiä. Kekomäki toteaa Oulu-lehdelle kustannusten räjähtävän käsiin myös Suomessa Tukholman kokeilun tavoin.

Perusterveydenhuoltoon tuotava kilpailu voi Kekomäen mukaan poistaa jonona ja vähentää yksittäiskustannuksia, mutta samalla kokonaiskustannukset kasvavat huimasti.

– Jono siir­tyy ter­veys­kes­kuk­sen ovel­ta sai­raa­lan ovel­le. Se teki Tuk­hol­mas­sa puo­li­tois­ta mil­jar­dia kruu­nua yh­te­nä ai­no­a­na vuon­na, min­kä oli­si voi­nut etu­kä­teen­kin ar­va­ta, et­tä näin­hän täs­sä käy, Kekomäki sanoo Oulu-lehdelle.

Hän oli itsekin kuultavan sote-uudistusta valmisteltaessa mutta ei ole lopputulokseen tyytyväinen.

– Isoin on­gel­ma la­ki­luon­nok­ses­sa ei ole se, et­tä seit­se­män­tois­ta hen­gen asi­an­tun­ti­ja­ryh­mä ei oli­si saa­nut kah­via ja tort­tua, vaan se, et­tä mei­tä ei ku­kaan kuun­te­le.

”Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri.”

Kekomäki ei vastusta kokoomuksen lempilasta, asiakkaan va­lin­nan­va­paut­ta, mutta se tulisi to­teut­taa hä­nen mie­les­tään suu­ri­na ko­ko­nai­suuk­si­na.

– Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri. Jos ha­lu­taan va­lin­nan­va­paut­ta, niin se täy­tyy teh­dä eh­jien, sym­met­ris­ten poo­lien vä­lil­lä.

– On ol­ta­va kym­me­nien­tu­han­sien ih­mi­sien poo­le­ja, jois­sa on sama koos­tu­mus: rik­kai­ta ja köy­hiä, työs­sä ole­via ja työt­tö­miä, juop­po­ja ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia. Sen jäl­keen ih­mi­nen voi va­li­ta näi­den poo­lien vä­lil­lä. Jos jo­not­ta­mi­nen kyl­läs­tyt­tää, hän me­nee sin­ne, mis­sä ei ole jo­noa ja vie ra­hat mu­ka­naan. Tämä on se pe­ru­si­dea.

Hän kuvaa nykyistä mal­lia le­väl­lään ole­vak­si var­pus­par­vek­si.

– Mil­tä näyt­täi­si sel­lai­nen jal­ka­pal­lo­jouk­kue, jos­sa puo­lus­ta­jat sai­si­vat sitä enem­män ra­haa, mitä vä­hem­män he kos­ke­vat pal­loon ja hyök­kää­jät sai­si­vat kuu­kau­si­palk­kaa, hän kysyy.

Keskustelua aiheesta

Kaupan alan neuvottelut jatkuvat maanantaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan alan työehtoneuvottelut jatkuvat maanantaina, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM. Neuvottelut katkesivat viime viikon perjantaina.

PAM ja työantajia edustava Kaupan liitto ovat pitäneet yhteyttä neuvottelujen katkeamisesta huolimatta.

– Olemme käyneet hyvässä hengessä keskusteluja työnantajaliiton kanssa, vaikka emme ole viikkoon käyneet varsinaisia neuvotteluja. Tavoitteenamme on löytää neuvotteluteitse ratkaisu, ja siksi on hyvä, että tapaamme maanantaina, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

PAMin mukaan neuvottelut olivat jo edenneet loppusuoralle, mutta rahaan liittyvät asiat tulivat esteeksi.

– Haemme ratkaisua, jolla kaupan työntekijät saavat asialliset palkankorotukset tilanteessa, jossa talous kasvaa ja yritykset menestyvät pääsääntöisesti hyvin, Selin sanoo.

Keskustelua aiheesta