Komission esitys tulevien vuosien taloudenpidosta ei parlamentin mukaan ole riittävä.

Parlamentti vaatii lisää rahoitusta niin nuorille, tutkimukseen, kasvuun, työllisyyteen kuin ilmastonmuutoksen torjuntaankin.

Vuosien 2021–2027 budjettikehyksen pitäisi parlamentin mukaan olla 1324,1 miljardia euroa tämän vuoden hinnoissa. Se on 1,3 prosenttia 27 jäsenvaltion bruttokansantulosta. Komission esitys oli noin 1,1 prosenttia.

– Suomi on yksi kuudesta maasta, joissa koheesiorahoitus kasvaa eli meillä on viiden prosentin nousu. Se on noin sata miljoonaa euroa lisää, Lintilä sanoo.

Hän varoittaa suomalaisia kuitenkin liian aikaisista juhlista, koska budjettiesitys tuskin toteutuu sellaisenaan.

– Komission budjettihan on täysin ylipitkä. Siitä tullaan käymään vielä kova vääntö.

Päällimmäisimmät huolet liittyvät hänen mukaansa maaseudun rahoitukseen.

– Se on ilman muuta meidän ykköshuoli.

Parlamentti otti keskiviikkona kantaa budjettiin omalta osaltaan. Mepit odottavat, että ratkaisuja tulevien vuosien taloudenpidosta tehtäisiin jo ennen EU-vaaleja.

EU-maissa tavoitetta pidetään epärealistisena.

Lintilän mukaan yleinen arvio on, että Suomi sovittelee budjettikantoja puheenjohtajakaudellaan syksyllä 2019. Sen jälkeen vuorossa ovat Kroatia ja syksyllä 2020 Saksa.

– Yleinen veikkaus on, että tämä menee sinne (Saksan kaudelle) asti.

Budjetin kasaaminen on poikkeuksellisen vaikeaa, koska Britannia jättää tuloihin merkittävän loven.

Suomellekin tärkeät maatalous- ja aluerahat ovat budjetin isoimmat menoerät, ja joutumassa todennäköisesti leikkauslistalle.

STT–ANNIINA LUOTONEN