Turva – Hymy

Ministeri reagoi lapsiasiavaltuutetun huoliin lasten edun toteutumisesta uskonnollisissa yhteisöissä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Henkinen tai hengellinen väkivaltaan ovat usein sellaisia, että niihin on vaikea puuttua lainsäädännön ja viranomaistoiminnan avulla, ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan helmikuussa jättämän aloitteen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriölle uskonnonvapauslaissa säädetyn asiantuntijalautakunnan tehtävää ja kokoonpanoa pitäisi muuttaa.

Kurttilan katsoo, että sillä pitäisi olla mahdollisuus arvioida uskonnollisen yhdyskunnan toimintaa myös yhdyskunnan rekisteröitymisen jälkeen. Nykyisin mahdollisuutta ei ole.

Lapsiasiavaltuutettuun on oltu yhteydessä tilanteissa, joissa on syntynyt huolta, onko uskonnollinen yhdyskunta toiminut tai toimiiko se lapsen edun mukaisesti. Lapsiasiavaltuutetun mukaan säännönmukainen toiminnan arviointi mahdollistaisi monipuolisen palautteen antamisen.

Demokraatti tiedusteli lapsiasiavaltuutetun aloitteeseen kantaa opetus- ja kulltturiministeriltä Sanni Grahn-Laasoselta (kok.) ensi kerran jo maaliskuussa sähköpostitse. Grahn-Laasonen vastasi Demokraatin kysymyksiin eilen illalla.

Uskonnollisten yhteisöjen piiristä nousee aika ajoin julkisuuteenkin esille tapauksia, joissa lasten edun voidaan katsoa kyseenalaistuvan. Esimerkiksi Uskontojen uhrien tuki ry on kiinnittänyt asiaan huomiota raportissaan.

Eilen Helsingin Sanomat kertoi Suomeen syntyneistä karismaattisista seurakunnista ja Espoossa järjestetystä yhdysvaltalaisen julkkispastorin rukoustapahtumasta, jossa lapset tärisivät ja kaatuilivat.

Helsingin Sanomien mukaan Tuomas Kurttila katsoo, että Espoon tapahtumat todentavat hänen aiemmin esittämänsä huolen. Hänen arvionsa mukaan tilaisuudessa toimittiin lapsen edun vastaisesti usealla tavalla.

”Uskonnonvapautta ei voi rajoittaa kevyesti.”

Demokraatille antamissaan kommenteissa opetusministeri Grahn-Laasonen ei viittaa mihinkään uskonnollisiin yhteisöihin tai yksittäisiin tapahtumiin, vaan puhuu yleisellä tasolla.

Hän kertaa, miten opetus- ja kulttuuriministeriöllä tai uskonnonvapauslain tarkoittamalla asiantuntijalautakunnalla ole toimivaltaa tarkastaa tai valvoa uskonnollisia yhdyskuntia. Lautakunnan tehtävänä on ainoastaan tutkia rekisteröitymishakemuksen yhteydessä, onko kysymyksessä uskonnonvapauslain tarkoittama uskonto.

– Uusien tehtävien ja toimivallan antaminen edellyttäisi lain muutosta. Laki, jossa viranomaisella tai lautakunnalla olisi oikeus puuttua uskonnon harjoittamiseksi laskettavaan toimintaan edes suosituksin, tarvitsisi erittäin perinpohjaista perustuslaillista analyysia. Uskonnon ja omantunnon vapaus ovat perus- ja ihmisoikeuksia, joita ei voi kevyesti rajoittaa, Grahn-Laasonen sanoo.

– Lisäksi avoimeksi kysymykseksi jää, ketkä olisivat ne henkilöt, jotka lautakunnan jäseninä olisivat kaikkien uskontokuntien näkökulmasta riittävän puolueettomia mutta arvovaltaisia. Sama koskee ehdotusta uskontovaltuutetusta, hän jatkaa.

Ministerin mukaan epäkohtia ja epätervettä uskonnollisuutta on tärkeää tuoda esille.

– Tässä merkittävä rooli on kansalaisyhteiskunnan toimijoilla, ja samaa työtä tekee myös esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu.

”Tutkiminen kuuluu poliisille.”

Grahn-Laasonen mukaan on erittäin tärkeää muistaa, jos uskonnollisen yhdyskunnan toiminta antaa aihetta rikosepäilyihin, että niiden tutkiminen kuuluu poliisille.

– Se on viranomainen, jolla on käytössään tutkintakeinot ja muut valtuudet rikosten selvittämiseen.

– Lisäksi seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien palveluksessa olevia ja luottamushenkilöitä koskee velvollisuus salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittaa lastensuojeluun, jos he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää  lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Ministerin mukaan valtiolla on erittäin rajoitettu liikkumatila uskonnollisten yhteisöjen pyhänä pitämien asioiden suhteen.

– Tämän lisäksi henkinen tai hengellinen väkivaltaan ovat usein sellaisia, että niihin on vaikea puuttua lainsäädännön ja viranomaistoiminnan avulla. Kyse voi olla esimerkiksi uskonnollisen yhteisön sosiaalisista normeista, jotka voivat vaikuttaa ulkopuolisista kyseenalaisilta.

Helmikuisessa tiedotteessaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila muistutti myös siitä, että  julkisuudessa esiintyy usein yksittäisiä kielteisiä tapauksia.

– Uskonnollisten yhteisöjen lapsen kasvua ja kehitystä myönteisesti tukevat asiat eivät välttämättä pääse yhtä vahvasti esille, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

Tuula Haatainen: ”Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen piti yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset esillä Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, koulutus ja osaamisen kestävyysvaje olivat mukana.

– Maailmalla vallitseva eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen olisivat keskeisessä asemassa työssäni presidenttinä, Haatainen sanoi.

– Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Puhun asioista, jotka olisivat jääneet katveeseen, jos en olisi ehdokkaana, hän totesi.

Muita poimintoja Tuula Haataiselta:

– Aikamme suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos.

– Turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy vuoropuhelun avulla, sillä sitä on diplomatia.

– Meidän ei pidä irrottautua kansainvälisistä sopimuksista eikä haikailla menneisyydyen asejärjestelmien perään. Meidän on uskallettava ajaa uusia rajoitteita ydinaseille.

– Terrorismin ja ääriliikkeiden juurisyyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Näitä ongelmia ei ratkaista aseilla.

Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä.

– Kun kaikki osallistuvat tasavertaisesti, ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan, asiat ovat paremmin Suomessa ja muualla maailmassa, sanoi Haatainen.

– Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä. Säästetään osaamisesta ja säästetään koulutuksesta – perustasta, jolle yhteiskuntamme on yhdessä rakennettu.

– Syrjäytyminen ei häviä ojentamalla.

– Meidän pitää asettaa tavoitteet korkealle niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomella on kykyä toimia kokoaan suurempana vaikuttajana.

– Suomi päättää asioistaan itse. Piste.

– Jokaisella on maanpuolustustahto korvien välissä vain silloin kun on jotain puolustettavaa. Presidentin sanoessa ”kansalaiset, medborgare”, aivan jokaisella kuulijalla pitää olla tunne: minä olen osa tätä kansaa, minua arvostetaan ja minua kuunnellaan.

Jokaisella meistä on ääni, Haatainen muistutti.

– Jokaisen kuuluu sitä käyttää. Meillä on keinot tehdä yhdessä maailmasta parempi paikka. Minulla on sydäntä sanoa. Suomalaiset, teillä on sydäntä valita, hän päätti.

Linkki Tuula Haataisen seitsemän minuutin mittaiseen puheeseen Ylen sivulla.

”Minulla on sydäntä sanoa, teillä on sydäntä valita” – Haataisen sisääntulo sähköisti Yle-studion

Kuva: Meeri Koutaniemi

Ylen presidentinvaalitenttien sarja päättyi torstai-iltana, kun SDP:n ehdokas Tuula Haatainen saapui yleisön eteen Helsingin Pasilaan.

Se oli vahva, energinen sisääntulo.  Ehdokas Haatainen sinisessä sähköisti studion.

– Mina puhun, Haatainen aloitti.

– Kun Miina Sillanpää, ensimmäinen naisministerimme puhui itsenäisyytemme alkutaipaleella yksinhuoltajaäitien asemasta, eduskunnassa kiellettiin häntä puhumasta asiasta, koska sellainen ei sopinut arvokkaaseen saliin. Että pienten ihmisten asiat eivät sinne kuuluneet.

Haatainen jatkoi, että Miina nousi pystyyn ja sanoi:

– Mutta minä puhun nyt.

– Minulle sanottiin viime syksynä monta kertaa, että puhun vääristä asioista, kun määrittelin laajan turvallisuuspolitiikan rakennuspalikoita, Haatainen vertasi.

– Minulle sanottiin, että olen ehdolla väärissä vaaleissa, kun puhun tyttöjen koulutuksesta tai naisten osaamisesta alikäytettynä voimavarana.

Haataista opastettiin myös, että presidentinvaaliin ei kuulu keskustelu yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Hän sanoi kokevansa ylpeyttä, että sai puhua kuulijoille tänä iltana juuri näistä asioista.

Ja sen Tuula Haatainen teki.

– Presidenttiä ei valita menneille vaan tuleville vuosikymmenille, Haatainen painotti.

– Näissä vaaleissa on keskusteltava aikamme suurista haasteista ja presidentin roolista niiden ratkaisijana.

Yli puoli miljoonaa suomalaista on äänestänyt – naiset liikkeellä miehiä aktiivisemmin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestystä postin ennakkoäänestyspisteellä Helsingissä keskiviikkona.

Jo reilusti yli puoli miljoonaa ihmistä on käyttänyt äänioikeuttaan presidentinvaaleissa. Oikeusministeriön tulospalvelun mukaan ääniä oli iltakahdeksaan mennessä annettu yli 521 000.

Toisena päivänä ennakkoäänestäjiä kertyi kaikkiaan liki 246 000, hiukan vähemmän kuin eilen, joka oli ensimmäinen äänestyspäivä.

Äänestysprosentti oli iltakahdeksalta 12,3 prosenttia.
Kuusi vuotta sitten äänestysprosentti oli toisen päivän jälkeen 10,7 prosenttia, kaksitoista vuotta sitten 11,7.

Satakunnan ja Lapin vaalipiirien äänestäjät ovat olleet vilkkaimmin liikkeellä. Satakunnassa äänestysprosentti on noussut yli 16 prosentin, Lapissa yli 15 prosentin. Naiset ovat olleet liikkeellä miehiä aktiivisemmin. Naisten äänestysprosentti oli 13,4 prosenttia, miesten hiukan yli 11 prosenttia.

Alma-tutkimus: Niinistön kannatus laskussa

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio kävivät äänestämässä torstaina ennakkoäänestyksen toisena päivänä Munkkivuoren postissa Helsingissä.

Presidentti Sauli Niinistön kannatus on huvennut verrattuna joulukuussa julkaistuun mittaukseen, ilmenee Alma Median lehtien teettämästä kyselystä. Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi nyt aikovansa äänestää Niinistöä.

Joulukuussa Niinistöä kannatti kantansa kertoneista 70 prosenttia, ja kaikista vastaajista 64 prosenttia. Kaikki muut ehdokkaat paitsi vihreiden Pekka Haavisto ovat tammikuun puolella nostaneet kannatustaan verrattuna edelliseen Alma-tutkimukseen. Haavistoa tuki nyt 14 prosenttia.

Kovimman kirin on ottanut valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on noussut kahdesta prosentista seitsemään prosenttiin.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari keräsi uudessa kyselyssä kuuden prosentin kannatuksen, keskustan Matti Vanhanen viisi prosenttia. SDP:n Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen keräsivät molemmat neljä prosenttia ja RKP:n Nils Torvalds kaksi prosenttia.

Mahdollisella toisella kierroksella Niinistö voittaisi kaikki haastajansa selvin luvuin.

Alma Median tutkimuksen toteutti Tietoykkönen ja siinä haastateltiin yhteensä 1 500 vastaajaa 9.–16. tammikuuta. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on enimmillään 2,5 suuntaansa.

Juttua on täydennetty ehdokkaiden kannatusluvuilla ja tiedoilla tutkimuksen tekotavasta kello 20.43.

Niinistön tv-lausunto hämmentää ja herättää erilaisia tulkintoja – ”Voi olla myös polttoainetta syrjinnälle”

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Tasavallan presidentti, kansalaisliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö kertoi maanantaina Ylen presidenttitentissä lukeneensa lehdestä irakilaisesta miehestä, joka on ollut jo pidempään Suomessa.

– Hän kertoi näin, että ei tämä mikään ongelma ole, että kun minä lähden kotoa töihin, kauppaan, mihin tahansa, niin minä käyttäydyn niin kuin suomalainen niin kuin tässä yhteisössä meidän pelisääntömme ovat. Mutta sitten kun minä tulen kotiin niin, minulla on siellä irakilainen kulttuuri – oikein upeata. Ja varmasti tuttaviensa kanssa voi hyvin yhdessä sitä harjoittaa, mutta kyllä kai lähtökohta on se, että Suomen arvomaailmaa on noudatettava, demokratiaa, tasa-arvoa, Sauli Niinistö kuvasi.

Niinistön kommentit herättivät jonkin verran pohdintaa jo heti tentin jälkeen. Esimerkiksi Ylen Aamu-tv:ssä Ylen tenttejä arvioiva retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio sanoi, että Niinistön lausunto jättää kysymyksiä auki.

– Vaikutti siltä, että Suomeen muuttava henkilö saa omaa kulttuuriaan harjoittaa kotona, mutta se ei sitten saisi näkyä julkisuudessa eikä katukuvassa. Tämä oli aika suppea vastaus häneltä, mutta tällaisia kysymyksiä nyt vähän jäi ilmaan, Mustakallio pyöritteli.

Epäselvyyteen ei tullut somessa vastausta.

Niinistön lausunto puhutti myös somessa.

– Kuulin tässä analogian homojen kaapittamiselle. Saa olla ”erilainen” jos pysyy poissa julkisuudesta ja muiden silmistä eikä vaadi oikeuksia. #yletentti, mediatutkija Anu Koivunen tviittasi.

Sauli Niinistön valitsijayhdistyksen asiamies Heikki A. Ollila kuittasi Koivusen kommentin ”loistavana esimerkkinä tahallisesta väärinymmärryksestä”.

Koivunen oli jo aiemmin loiventanut tunnelmiaan ja kirjoittanut, ettei hänen analogiansa ole ongelmaton.

– Mutta minulle jäi epäselväksi, mitä tarinan irakilaismies saa tehdä kotonaan ja kavereiden kanssa mutta ei muualla, hän sanoi.

Hän pyysi Heikki A. Ollilaa auttamaan ymmärtämään Niinistön lausuntoa oikein, mutta keskustelu ei enää jatkunut.

Poikkeaa Suomessa seurattavasta hyvän kotoutumisen ajatuksesta.

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kertoo Niinistön lausunnon aikaansaaman keskustelun puhuttaneen myös Suomen Pakolaisavussa.

Hän toteaa ensin, että Niinistön kommentissa on sikäli oikea henki, että toki Suomessa toimitaan osana suomalaista yhteiskuntaa ja maamme lainsäädännön mukaan.

Lehtinen kuitenkin huomauttaa, että yhteiskunnassa on tilaa yksilöllisyydelle ja monimuotoisuudelle, kulttuurit ovat ihmiselle myös osa identiteettiä.

Lehtinen näkee Niinistön esiintuomassa lehtijutun tulkinnassa ongelmia. Lehtisen mukaan se, että ikään kuin luopuu omasta identiteetistä kodin ulkopuolelle astuessaan, poikkeaa Suomessa seurattavasta hyvän kotoutumisen ajatuksesta.

Lausuntoa tulkitaan nyt monin tavoin.

Lehtinen korostaa, että kotoutuminen on kahdensuuntainen prosessi, jossa myös tänne tulleiden eri kulttuurit rikastuttavat omaa kulttuuriamme.

– On paljon tutkimusta, jonka mukaan tarve oman identiteetin piilottamiselle yhteiskunnassa – vaikka näennäisesti käyttäydyttäisiin hyvin suomalaisestikin – voi samalla ruokkia ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa hidastaa kotoutumista.

– Jos muodostuu sellainen tilanne, että ihmisellä on tarve tehdä oma kulttuuri mahdollisemman näkymättömäksi, se kertoo usein isommasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, ennakkoluuloista, syrjinnästä ja eriarvoistumisesta. Kaikilla tasoilla tulisi olla ydintavoitteena, että näille ei ole tilaa ja että olisimme monimuotoinen yhteiskunta, jossa oma identiteetti ja kulttuuri saa näkyä – mutta totta kai luonnollisesti niin, että se tapahtuu yhteiskuntamme ja tämän maan lainsäädännön puitteissa. Lehtinen sanoo.

Aivan tällaista vaikutelmaa Niinistön lausunto ei kuitenkaan nyt tukenut.

– Aito kotoutuminen tapahtuu vain vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa sellaisessa sallivassa ilmapiirissä, jossa voi olla myös oman kulttuurinsa kanssa näkyvä, Lehtinen sanookin.

Lehtinen lisää, että vaikka Niinistö itse ei varmasti tätä tarkoittanut, hänen lausuntoaan tulkitaan nyt monin tavoin.

– Värittyneessä tulkinnassa voidaan tulkita myös niin, että oman kulttuurin tulisikin näkyä vain kotona, ja silloin se voi olla myös polttoainetta syrjinnälle ja rasismille, vaikka sitä ei sellaiseksi olisi tarkoitettukaan.

Parasta olla oma itsensä.

Niinistön sanavalinnat ovat pohdituttaneet myös turkulaista kaupunginvaltuutettua Berhan Ahmadia (sd.).

Uussuomalainen Ahmadi toteaa, että on itsestäänselvää, että tänne tulevat lähtevät suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan kokonaisuudessaan. Jo kotoutumiskoulutuksessa käydään läpi, mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan tavat, säännöt ja käytänteet.

Ahmadi ei kuitenkaan pidä oikeana sellaista jakoa, jossa kotona olisi oma kulttuuri ja sen ulkopuolella harjoitettaisiin suomalaista kulttuuria.

Hän toteaa, että niin hänen taustakulttuurissaan kuin suomalaisessa kulttuurissa on hienoja piirteitä, jotka hän haluaa pitää mukanaan, oli hän missä vain.

– Teen siitä yhtenäisen hienon kulttuurin, jossa olen osana yhteiskuntaa. Ei saa jakaa niin, että minä tästä lähtisin kotiin ja unohdan kokonaan suomalaisen kulttuurin ja harjoitan omaani, se on minusta väärin.

Berhan Ahmadi tiivistääkin ajatuksensa niin, että on parasta olla oma itsensä.