tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Ministeri reagoi lapsiasiavaltuutetun huoliin lasten edun toteutumisesta uskonnollisissa yhteisöissä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Henkinen tai hengellinen väkivaltaan ovat usein sellaisia, että niihin on vaikea puuttua lainsäädännön ja viranomaistoiminnan avulla, ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan helmikuussa jättämän aloitteen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriölle uskonnonvapauslaissa säädetyn asiantuntijalautakunnan tehtävää ja kokoonpanoa pitäisi muuttaa.

Kurttilan katsoo, että sillä pitäisi olla mahdollisuus arvioida uskonnollisen yhdyskunnan toimintaa myös yhdyskunnan rekisteröitymisen jälkeen. Nykyisin mahdollisuutta ei ole.

Lapsiasiavaltuutettuun on oltu yhteydessä tilanteissa, joissa on syntynyt huolta, onko uskonnollinen yhdyskunta toiminut tai toimiiko se lapsen edun mukaisesti. Lapsiasiavaltuutetun mukaan säännönmukainen toiminnan arviointi mahdollistaisi monipuolisen palautteen antamisen.

Demokraatti tiedusteli lapsiasiavaltuutetun aloitteeseen kantaa opetus- ja kulltturiministeriltä Sanni Grahn-Laasoselta (kok.) ensi kerran jo maaliskuussa sähköpostitse. Grahn-Laasonen vastasi Demokraatin kysymyksiin eilen illalla.

Uskonnollisten yhteisöjen piiristä nousee aika ajoin julkisuuteenkin esille tapauksia, joissa lasten edun voidaan katsoa kyseenalaistuvan. Esimerkiksi Uskontojen uhrien tuki ry on kiinnittänyt asiaan huomiota raportissaan.

Eilen Helsingin Sanomat kertoi Suomeen syntyneistä karismaattisista seurakunnista ja Espoossa järjestetystä yhdysvaltalaisen julkkispastorin rukoustapahtumasta, jossa lapset tärisivät ja kaatuilivat.

Helsingin Sanomien mukaan Tuomas Kurttila katsoo, että Espoon tapahtumat todentavat hänen aiemmin esittämänsä huolen. Hänen arvionsa mukaan tilaisuudessa toimittiin lapsen edun vastaisesti usealla tavalla.

”Uskonnonvapautta ei voi rajoittaa kevyesti.”

Demokraatille antamissaan kommenteissa opetusministeri Grahn-Laasonen ei viittaa mihinkään uskonnollisiin yhteisöihin tai yksittäisiin tapahtumiin, vaan puhuu yleisellä tasolla.

Hän kertaa, miten opetus- ja kulttuuriministeriöllä tai uskonnonvapauslain tarkoittamalla asiantuntijalautakunnalla ole toimivaltaa tarkastaa tai valvoa uskonnollisia yhdyskuntia. Lautakunnan tehtävänä on ainoastaan tutkia rekisteröitymishakemuksen yhteydessä, onko kysymyksessä uskonnonvapauslain tarkoittama uskonto.

– Uusien tehtävien ja toimivallan antaminen edellyttäisi lain muutosta. Laki, jossa viranomaisella tai lautakunnalla olisi oikeus puuttua uskonnon harjoittamiseksi laskettavaan toimintaan edes suosituksin, tarvitsisi erittäin perinpohjaista perustuslaillista analyysia. Uskonnon ja omantunnon vapaus ovat perus- ja ihmisoikeuksia, joita ei voi kevyesti rajoittaa, Grahn-Laasonen sanoo.

– Lisäksi avoimeksi kysymykseksi jää, ketkä olisivat ne henkilöt, jotka lautakunnan jäseninä olisivat kaikkien uskontokuntien näkökulmasta riittävän puolueettomia mutta arvovaltaisia. Sama koskee ehdotusta uskontovaltuutetusta, hän jatkaa.

Ministerin mukaan epäkohtia ja epätervettä uskonnollisuutta on tärkeää tuoda esille.

– Tässä merkittävä rooli on kansalaisyhteiskunnan toimijoilla, ja samaa työtä tekee myös esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu.

”Tutkiminen kuuluu poliisille.”

Grahn-Laasonen mukaan on erittäin tärkeää muistaa, jos uskonnollisen yhdyskunnan toiminta antaa aihetta rikosepäilyihin, että niiden tutkiminen kuuluu poliisille.

– Se on viranomainen, jolla on käytössään tutkintakeinot ja muut valtuudet rikosten selvittämiseen.

– Lisäksi seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien palveluksessa olevia ja luottamushenkilöitä koskee velvollisuus salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittaa lastensuojeluun, jos he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää  lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Ministerin mukaan valtiolla on erittäin rajoitettu liikkumatila uskonnollisten yhteisöjen pyhänä pitämien asioiden suhteen.

– Tämän lisäksi henkinen tai hengellinen väkivaltaan ovat usein sellaisia, että niihin on vaikea puuttua lainsäädännön ja viranomaistoiminnan avulla. Kyse voi olla esimerkiksi uskonnollisen yhteisön sosiaalisista normeista, jotka voivat vaikuttaa ulkopuolisista kyseenalaisilta.

Helmikuisessa tiedotteessaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila muistutti myös siitä, että  julkisuudessa esiintyy usein yksittäisiä kielteisiä tapauksia.

– Uskonnollisten yhteisöjen lapsen kasvua ja kehitystä myönteisesti tukevat asiat eivät välttämättä pääse yhtä vahvasti esille, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

Keskustalaiselta kansanedustajalta yllättävä parisuhde-perustelu kohuasiaan: ”Kannattaisi kokeilla”

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila arvioi, että koulujen lomakauden siirtäminen myöhemmäksi kesään voisi parantaa jopa parisuhteita matkailutaseesta puhumattakaan.

– Tiedän monia vanhempia, jotka joutuvat vuorottelemaan kesälomiaan koulujen ja päiväkotien loma-aikojen takia. Se verottaa vanhempien ja koko perheen yhteistä aikaa ja rassaa jopa parisuhteita, Anttila kertoo  tiedotteessaan.

Hän kannattaakin lämpimästi keskustalaisen elinkeinoministerin Mika Lintilän ehdotusta siitä, että loma-aikojen myöhentämistä kannattaisi selvittää.

– Asiaa kannattaisi kokeilla ja myös oma maakuntani Häme olisi siihen oivallinen alue. Toinen kokeilualue voisi olla profiililtaan toisenlainen, vaikkapa jo ehdotettu Kainuu, Anttila pohtii.

 

– Sitä paitsi Euroopassa asuvien suomalaisten perheiden sukulaiset ja lasten serkut ovat jo elokuussa täällä töissä ja koulussa. Mukavammin siinä sukulaisuussuhteetkin hoituisivat, kun olisi yhteistä aikaa, Anttila perustelee.

Risikko Demokraatille poliisien toiminnasta: ”Todistettavasti olisi tullut lisää uhreja”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kommentoi Turun sarjapuukotusta Demokraatille illansuussa. Risikon mukaan hänellä ei ole päivällä tiedotustilaisuudessa kerrottuun nähden uutta tietoa asian tutkinnallisesta etenemisestä.

Esimerkiksi rikoksesta epäillyn ideologista taustaa ei ole Risikon tiedojen mukaan saatu vahvistettua.

– Ei ole. Tämä on tutkinnanjohtajan asia, en ota kantaa tutkintaan.

Viranomaisten toimintaa tapauksen hoitamisessa on kehuttu. Risikolla ei ole heti mielessään välittömiä kehitysehdotuksia siihen, miten puukotusten jälkeisen tilanteen hoitaminen eteni.

– Kun tällainen tapaus tulee, käydään vielä operatiivisen puolenkin analyysi – mutta nyt on kaikkein tärkeintä keskittyä tutkintaan.

Risikko toistaa myös Demokraatille kehut poliisin ensipartion toiminnalle Turussa.

– Se oli aivan vertaansa vailla. Vain muutama minuutti kesti, kun oltiin tekijän pakeilla. Todistettavasti tilanne olisi ollut sellainen, että olisi tullut lisää uhreja. Myös kansalaiset ovat tukeneet viranomaisen työtä, pyrkimällä estämään tätä henkilöä (puukottajaa). Se on rohkeuden osoitusta, turvallisuus tehdään yhdessä.

Kysymykseen, kehottaako Risikko kansalaisia menemään väliin vastaavissa tilanteissa, hän toteaa, ettei niin voi missään nimessä kehottaa.

– Jokainen itse arvioi sen, koska tilanteet ovat niin erilaisia, hän painottaa.

Ministeri kiirehtii tiedustelulainsäädäntöä.

Turun puukotuksista pidätettynä on yksi henkilö. Keskusrikospoliisi tutkii Turun puukotuksia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä. Lisäksi neljän osallisuutta tekoon selvitetään. Henkilöt ovat Marokosta.

Lisäksi yhdestä henkilöstä on pantu toimeen kansainvälinen etsintäkuulutus.

Risikko toteaa, että painopiste on nyt asian tutkinnassa eikä esimerkiksi tässä vaiheessa pystytä sanomaan, tuleeko Maahanmuutoviraston toiminnalle uusia ohjeita tai onko tapahtumilla vaikutusta lainsäädäntöön.

Tiedustelulainsäädäntöä Risikko kiirehtii. Se on tarkoitus saada tämän syksyn aikana eduskuntaan. Risikko esittää, kuten on jo ennen Turun tapahtumiakin todennut, että perustuslain muutokset hyväksyttäisiin eduskunnassa nopeutetussa järjestyksessä.

Sisäministeriön määrärahojen lisäyksestä aiemmin kaavailtuun nähden Risikko toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpon todenneen, että tilanne arvioidaan, jos jotain ilmenee rikoksen tutkinnan edetessä.

Orpo on myös kommentoinut tilannetta tänään Lännen Medialle.

Poliisien määrästä Risikko sanoo, että tällä hetkellä miltei kaikki poliiseiksi koulutetut ovat Suomessa töissä. Risikon mukaan vain 25 on työttöminä.

Poliisihallitus ja puolustusvoimat ovat juuri allekirjoittaneet sopimuksen siitä, että puolustusvoimat osallistuisi poliisin reservipoliisiselvitykseen. Risikko toteaa, että sisäministeriössä on menossa hanke täydennyspoliisia koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja toteaa, että toimivaltuudet täytyy katsoa asiassa tarkkaan.

Käytännössä reservipoliisi korvaisi täydennyspoliisin. Reservipoliiseja voitaisiin rekrytoida Puolustusvoimien henkilöstöstä.

Rinteen aloitteelle kiitosta.

Suomessa huoli on nyt se, ettei maamme ilmapiiri kiristy. Risikko on tänään julkisuudessa moneen kertaan sanonut, että on ollut tiedossa, että nyt nähdyn kaltainen epäilty terroriteko voisi Suomeenkin tulla. Asia ei siinä mielessä ollut yllätys.

Terrorismi on muuttanut sillä tavalla muotoaan, että sen estäminen on yhä haastavampaa.

Risikko painottaa, että luovuttaa ei pidä ja ennaltaehkäisyä on jatkettava.

– Suomi on tehnyt hyvin paljon ennaltahkäistäkseen tällaisia. On varauduttu, hän katsoo.

– Näkisin, että nyt on tärkeä, kun selviää, mitä tästä ilmenee, käydä se läpi.

– Olen korostanut, että maltti on valttia, koston kierre ei saa lähteä liikkeelle. Terrorismin tarkoitus on yhteiskuntarauhan heilauttaminen, halvaannuttaa päätyöksentekokykyä ja aiheuttaa kärsimystä.

Risikon mukaan myös poliittista keskustelua on käytävä vakavin mielin.

– Kyllä minä luotan siihen, että kaikki poliitikot aivan varmasti ymmärtävät, että kyseessä on vakava asia, josta on tiedetty, että kyllä se Suomeen jossain vaiheessa rantautuu. Nyt on ensimmäinen epäily.

– Olen aivan vakuuttunut, että kaikki poliittiset puolueet haluavat olla ehkäisemässä, että näin ei tapahdu enää. Sitä edellyttää myös Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teema Yhdessä. Poliittisten vaikuttajien pitää näyttää, että olemme toivon tällä puolen yhdessä.

– Tämä asia ei ole mikään hallitus-oppositio-asia, turvallisuus ei saa sitä olla.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi eilen käyneensä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa keskustelun Turun tapahtumista.

– Esitin, että puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin välillä käydään laajamittainen ja faktoihin pohjautuva keskustelu tapahtuneeseen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyen. Presidentti Niinistö kannatti esitystäni, Rinne kertoi Facebookissa.

Risikko toteaa olleensa tyytyväinen kuullessaan Rinteen kannasta ja keskustelusta presidentin kanssa.

”Nähkäämme tämä hyvyys” – Sauli Niinistö: Sivustakatsojat pistivät oman elämänsä likoon pelastaakseen puukotuksen uhreja

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan Suomi ja me suomalaiset olemme tänään uuden tilanteen edessä.

”Eilistä silmitöntä väkivallantekoa tutkitaan terroritekona. Turku on nyt osa pitkää ketjua, joka on kulkenut meille monen maan ja kaupungin kautta. Olemme hyvässä ja pahassa osa muuta maailmaa.”

Päällimmäisenä on tällä hetkellä suru, Niinistö sanoo ja arvioi, että Suomen on nyt kansakuntana mietittävä, miten käsittelemme tämän julman teon.

”Keskustelumme maahanmuutosta on ollut vaikeaa, melkeinpä mahdotonta jo ennen tätä. Maahanmuutto herättää vahvoja tunteita – puolesta ja vastaan. Asiallista keskustelua on vaikea käydä tunteisiin menevästä aiheesta, mutta meidän on kansana siihen kyettävä.”

Törkeää leimaamista tai tahallista väärinymmärtämistä on jo kuultu tarpeeksi.

Niinistön mukaan Suomen menestys, vahvuus perustuu kykyymme toimia yhdessä, antaa tilaa erilaisille mielipiteille.

”Ja tätä haluan erikseen korostaa: yhteiskuntarauhamme perustuu vahvasti siihen, että luotamme viranomaisiimme ja oikeuslaitokseen, niiden kykyyn tehdä oikeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä.”

Niinistön mukaan meillä on vapaus sanoa mielipiteemme ääneen, mutta meillä on myös vastuu siitä, mihin sanamme johtavat.

”Törkeää leimaamista tai tahallista väärinymmärtämistä on jo kuultu tarpeeksi. Maahanmuuttoa joku kannattaa ja toinen taas vastustaa; se on ymmärrettävä. Mutta jos tästä rakennetaan vihanpitoa, sillä heikennetään kykyämme torjua pahaa.”

Nyt on puhuttava ennen kaikkea maltilla ja tolkulla.

Niinistö kehottaa muistamaan myös sen rohkeuden ja hyvyyden, jota Turun torilla nähtiin.

”Sivustakatsojat pistivät oman elämänsä likoon pelastaakseen puukotuksen uhreja. Nähkäämme tämä hyvyys, juuri se inhimillisyys, jota vastaan isku oli suunnattu. Haluan myös kiittää poliisia ja pelastushenkilökuntaa vakuuttavasta toiminnasta.”

Niinistö vetoaa myös mielipidejohtajiin, olivat he uskonnollisia tai aatteellisia.

”Nyt on puhuttava ennen kaikkea maltilla ja tolkulla. Sitä on vapaus ja sitä on vastuu.”

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Turkulaiset toimivat esimerkillisesti

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tiedotustilaisuudessaan tuominnut Turun terrori-iskun voimakkaasti. Sipilän mukaan viattomien ihmisten tappaminen on ihmisyyden vastaista ja raukkamaista.

Sipilä muistutti, että jos rikosnimike vahvistuu, on Suomessa ensimmäistä kertaa tapahtunut terroriteko.

Pääministeri kiitti puheessaan viranomaisten ripeää toimintaa tilanteessa. Poliisin mukaan tekijä saatiin kiinni kolmen minuutin kuluessa saadusta hälytyksestä.

Sipilä sanoi turkulaisten toimineen tilanteessa esimerkillisesti. Sivulliset muun muassa auttoivat haavoittuneita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kristillisdemokraatit Niinistön takana – ei aseta omaa ehdokasta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Sauli Niinistö.

Kristillisdemokraatit ei aseta omaa ehdokasta presidentinvaaleihin. Puoluekokous päätti suositella jäsenistölleen presidentti Sauli Niinistön tukemista jatkokaudelle.

Esityksen Niinistön tukemisesta teki puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Puoluekokouksen päätöksessä todetaan, että jäsenistö on laajalti tyytyväinen Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.