Kiuru kysyikin esimerkiksi, mikä on se sotepalveluista vastaava taho, joka sijoittuu kunnan ja valtion välille.

Saarikko myönsi ongelman olevan terminologiassa. Hän nosti esille, että pelkästään sana maakunta esittäytyy SDP:lle negatiivisena. Toinen huomio ministerin mielestä oli tehtävien jakaminen.

– Meidän mallissa maakunta on monialainen ja tekee muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluita.

Kiuru kommentoi puolestaan opposition haluttomuudesta edistää nykyistä markkinamalli-osuutta, jossa tietty määrä sosiaali- ja terveyspalveluista siirrettäisiin automaattisesti yksityiselle sektorille.

– Haluan omalta osaltani asettua tämän yläpuolelle ja minulla ja ministerillä [Saarikolla] on ollut tässä suhteessa hyvin samanlainen linja, Kiuru totesi.

– Aina kun olen lähestynyt ministeriä hän on ollut käytettävissä. Meillä on hyvä ja avoin vuoropuhelu.

Myös Saarikko päätyi osoittamaan ymmärryksensä Kiurulle.

– Asemasi on kohtuuttoman vaikea. Opposition kansanedustajana  kovat paineet ja tarve tarjota omaa vaihtoehtoa, mutta silti eduskunnan pitkä traditio, että uudistukset viedään eteenpäin, Saarikko vastasi Kiurulle.

Keskustelussa nousi jälleen kerran esille uudistuksen tiukka aikataulu.

Kiuru piti ongelmana, että hallitus lähti tekemään sote-uudistuksen ohella maakuntauudistusta, joka on yhtä laajamittainen kokonaisuus kuin itse sote-uudistus. Tämä on Kiurun mukaan lopulta johtanut tilanteeseen, jossa päätöksiä yritetään runnoa läpi. Hallituksella on kestänyt kolme vuotta saada esitys valmiiksi, ja tämän jälkeen paketti pitäisi korjata sote-valiokunnassa ja hyväksyä eduskunnassa alle vuodessa.

Saarikko painotti, ettei sosiaali- ja terveysministeriö yksinään ratkaise asiaa, vaan se menee eduskunnan päätettäväksi, missä enemmistön tuki ei ole kovin vankka.

Sotepohjaa on hänen mielestä mahdollista muokata myöhemmin – olipa hallituksessa sitten mitkä puolueet tahansa. Tärkeintä tällä hetkellä olisi Saarikon mukaan viedä loppuun hallituksen esittämä malli.