– Se ratkaisee talouden ison kuvan, siinä tarvitaan luottamuksen palauttamista ja myös investointien käynnistymistä.

Haatainen nosti tieodtustilaisuudessa esiin vähemmälle huomiolle jääneen seikan: koronan seurauksena työttömyys on kohdistunut erityisesti naisvaltaisille aloille, palveluihin.

– Siksi myös kotimaisen kulutuskysynnän ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää.

– Hallitusohjelmassa on sitouduttu nuorisotakuun pitävyyteen ja nyt tarvitaan lisätoimia. Yksi vaihtoehto, jota pohdimme, on työllistämispalkkio työkokemusta vailla olevan tai vastavalmistuneen nuoren työllistämisen yhteydessä.

– SDP:ssä kannatamme pohjoismaista työllisyysmallia. Osa näistä päätöksistä on jo tehty ja osa näistä tullaan tekemään budjettiriihessä. Minusta kuntien vahva rooli työllisyydessä on yksi näistä kokonaisuuksista. Muita työministeriön tontille kuuluvia kokonaisuuksia ovat palkkatuetun työn merkittävä lisääminen, yksilöllisten palvelujen vahvistaminen varsinkin työttömyyden alkuvaiheissa sekä työnhaun karenssijärjestelmän kokonaisuudistus. Nämä kaikki tasapainossa ja oikeudenmukaisesti tehden muodostavat pohjoismaisen mallin ja näitä olen tuomassa budjettiriiheen omalta tontiltani.

Haatainen sanoo myös, että budjettiriihen yhteydessä etsitään 30 000 varmennettua lisätyöllistä. Lisäksi hallitus voi päättää entistä suuremmasta työllisyystavoitteesta ja sen aikajänteestä.

– Toivon myös, että työmarkkinajärjestöt ovat aktiivisia valmistelutyössämme. Tästä saimme hyvän esimerkin heti koronakriisin alkuvaiheessa, kun työmarkkinajärjestöt kykenivät tuomaan hallitukselle, jolla on ollut merkitystä siinä, miten olemme selviytyneet tähän mennessä.

Haatainen kaipaa Suomeen myös parempia välityömarkkinoita: työllisyysmahdollisuuksia avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden väliin. Mallia voisi ottaa Ruotsista.

– Meidän tulee löytää Suomen malli toteutettavaksi eli konkreettisia yrityksiä tai toimijoita, joiden tehtävänä on tukea ja löytää työpaikkoja niille ihmisille, joiden työllistäminen on tosi haastavaa. Tämä on otettu työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteluun.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kuvasi maailmantalouden vaikeaa tilannetta.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmankauppa supistuu WTO:n arvion mukaan jopa 32 prosenttia. Positiivisin skenaario on sekin luokka 13 prosenttia. Korona muuttaa maailmaa ja on jo muuttanut, mutta samaan aikaan elvytysraha ympäri maailmaa ja myös Euroopassa luo samalla uusia mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle ja viennille ja suomalaiselle osaamiselle. Samaan aikaan maailman markkinoita jaetaan uudella tavalla.

Skinnarin mukaan tämä tarkoittaa, että Suomen tulee olla valppaana ja valmiina ympäri maailmaa luomassa kaupan mahdollisuuksia, jotta yritykset selviävät mahdollisimman nopeasti ja hyvin.