“Korona-kriisin alusta asti on ollut selvää, että isoja päätöksiä joudutaan tekemään epävarmuuden keskellä ja vailla täyttä tietoa. Moniin kysymyksiin on pitänyt reagoida ajassa ilman täydellistä tilannekuvaa. Leimaavaa tälle kriisille on ollut, että joka ikinen päätös on ollut kovan arvostelun kohteena. ”

“Välillä on kiristetty liikaa ja välillä liian vähän. Välillä olisi pitänyt edetä nopeammin, välillä taas hitaammin. Oikein tai väärin – aina väärin päin. Esimerkki. Samat tahot, ketkä vielä heinäkuussa kritisoivat, että rajoituksia pitäisi purkaa nopeammin, ovatkin jo nyt sitä mieltä, että pitäisikin tehdä juuri päinvastoin – rajoittaa enemmän ja nopeammin. Ota tästä nyt selvää.”

Lindtman mainitsi puheessaan nimeltä kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon.

“Opposition uskottavuutta lisäisi huomattavasti, jos se uskaltaisi tunnustaa Suomen pärjänneen hyvin. Hyvä Petteri, ei aina tarvitse olla hallituksen kanssa eri mieltä. Voisihan sitä välillä sanoa, että näistä hallituksen toimista olemme samaa mieltä.”

“Se tarkoittaa, että elvytystä pitää edelleen jatkaa. Myös Euroopan unionin elpymisrahaston varojen tehokkaalla käytöllä on tuettava työllisyyttä, kasvua ja oikeudenmukaisia ilmastoratkaisuja. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä lähtee siitä, että työllisyyttä parannetaan parhaiten kannustavuutta lisäämällä, koulutukseen ja osaamiseen satsaamalla sekä työllisyyspalveluita parantamalla. Hallituksen on tehtävä uudistuksia, jotka parantavat työllisyyttä ja kasvua kestävällä tavalla. ”

Lindtmanin mukaan moni työllisyyttä lisäävä uudistus etenee jo täyttä vauhtia. Esimerkiksi työllisyyden kuntakokeiluilla vastuuta työllistämisestä tuodaan lähelle ihmistä.

“Avainasemassa näissä kokeiluissa ovat työllisyyden, koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempi yhteensovittaminen. Kuntakokeiluilla hallitus auttaa työllistymään niitä, jotka kaikkein eniten tukea tarvitsevat. Tässä työssä kuntakokeilut ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi kuten esimerkiksi Vantaalla ja Tampereella on nähty. Esimerkiksi Vantaalla yli 50-vuotiaiden työttömyysjaksot ovat lyhentyneet merkittävästi.”

Lindtman sanoo, että myös toinen iso uudistus – oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste – etenee.

“Tehdään tämä nyt täysin selväksi: korona-kriisi ei ole vähentänyt tarvetta pitkällä tähtäimellä työllisyyttä lisääville ja syrjäytymistä vähentäville uudistuksille, vaan päinvastoin lisännyt niiden tarvetta. Vihriälän raportin ja Etlan selvitysten suosittelema oppivelvollisuuden laajentaminen on juuri tällainen uudistus.”

Lindtman sanoo haluvansa nostaa keskusteluun vielä yhden liian vähän huomiota saaneen työllisyystoimen: päivähoitomaksujen alentamisen.

“Etenkin kasvukeskuksissa tämä tekisi työn vastaanottamisen nykyistä helpommaksi. Toimenpide myös lisäisi lapsiperheiden käytössä olevia tuloja. Se parantaisi vanhempien työllisyyttä ja toisi näin positiivisia vaikutuksia sekä nyt että pitkällä tähtäimellä.”

Kuntatalouden haasteisiin hallituksen pitää Lindtmanin mukaan vielä paneutua syyskuun budjettiriihessä.

“Kun kriisi jatkuu, ilman valtion lisätoimenpiteitä uhkana ovat lomautukset, irtisanomiset, muut säästötoimenpiteet sekä kuntaverojen korotukset. Vaarana on sosiaalisen velan ja syrjäytymisen lisääntyminen ja osaamisen hiipuminen. Se olisi myrkkyä Suomen tulevaisuudelle, ja tulisi kalliiksi kriisin jälkihoidossa.”

Lindtman esittää, että budjettiriihessä on tehtävä päätös kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamisesta ensi vuodelle.

“Tämä veroratkaisu yhdessä muiden toimien kanssa toisi helpotusta ensi vuoden kuntabudjettien rakentajille.”