”Voi olla, että Fennovoiman pienomistajista ei löydy halua jatkaa Pyhäjoen karille karahtaneessa ydinvoimalahankkeessa, mutta muita toimijoita voi löytyä. Kysynkin ministeri Lintilältä: aikooko hallitus tarjota suomalaisille ja muille länsimaisille toimijoille mahdollisuutta hakea periaatelupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi?”, kokoomuksen Pia Kauma kyseli.

Lintilä vastasi, ettei hallituksen tarvitse erikseen tarjota periaatelupaa.

”Periaateluvat ovat aina haettavissa, ei ole vain ollut hakijoita. Ja toivon ihan samaa kuin kysyjäkin, että me tulisimme saamaan vielä ydinvoimaa, koska me tulemme kokonaiskapasiteetin vuoksi sitä tarvitsemaan. Toki me puhumme silloin ajasta, joka tapahtuu 2030 ja niin edelleen, siis valmistuminen ja tuotto. Pitää koko ajan muistaa yksi asia: tämä oli yksityinen hanke, tämä ei ollut valtion hanke, ja se tulee muistaa kaikissa näissä toimissa myös jatkossa. On valitettavaa, että tämä päättyi näin, mutta toisaalta olen myös helpottunut tästä.”

”Kyllä nyt olen aika yllättynyt, että ministeri Lintilä ei luvannut tässä edes pullakahveja tarjota, jos Suomen teollisuus lähtisi miettimään, miten tästä Fennovoiman kaatumisesta selvitään. Kyllä se palaveri tarvittaisiin koolle. Onko joskus Suomessa ydinvoimahanke lähtenyt liikkeelle niin, että teille, elinkeinoministerille, ilmestyy postia ilman että hallitus on etukäteen indikoinut energiastrategiassa tai muutoin, että kyllä on kiinnostus, valmius ja tarve lisäsähkölle? Nyt sellainen tarve on.”

Lintilä ei häkeltynyt oikeiston lyttäyksestä vaan iski vastaan.

”Erityisesti pidin tuosta edustaja Mykkäsen täältä pesee lupia ‑ilmaisusta, vähän niin kuin että täältä niitä tulee, kunhan vain tajuatte pyytää.”

Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen löi kuitenkin lisää löylyä.

”Nyt on kyllä hyvin vaikea ymmärtää, mistä kumpuaa tämä näin pessimistinen ja ponneton esiintyminen ministeri Lintilältä”, hän aloitti.

”Itselleni tulee mieleen pitkäkin lista asioita, mitä ministeri voisi halutessaan edistää ja nopeastikin viedä eteenpäin. Yksi on luvituksen vauhdittaminen. Meillä on yli kolmella miljardilla erilaisia investointeja odottamassa lupaa, ja tämä lupajärjestelmä ei toimi. Siellä on paljon puhtaan energian investointeja, joita nyt kipeästi kaivataan.Tarvitaan lisää tutkimus- ja tuotekehityspanoksia, tarvitaan aktiivisuutta EU-vaikuttamiseen, esimerkiksi ydinvoiman turvaamiseen taksonomiaratkaisuissa. Ja tämä ydinenergialaki – te pidätte sitä niin kuin ylivaalikautisena ratkaisuna, kun me tarvitaan näkymä pienydinvoimalle. Se voitaisiin tehdä, jos haluatte, paljon nopeammalla aikataululla. Mikä tässä on tämä asenneongelma, tai miksi ette toimi näissä asioissa?”

Lintilä näpäytti vielä kysyjää.

”Ydinvoimalaki on erittäin laaja laki, ja te entisenä ministerinä tiedätte sen, että virkamieskunta Suomessa on myös hyvin tarkka siitä, kuinka se valmistellaan. Seuraavaan hallitukseen on vuosi aikaa. Eli siinä ajassa tätä ei tulla saamaan valmiiksi, ja sieltä ei oteta mitenkään erikseen sitten pienydinvoimalta. Se on täysin selvä.”

”Sitten toisaalta siihen, kun olen sanonut aiemminkin tätä, että nämä isot investoijat, jotka haluavat lähteä investoimaan ydinvoimaan tässä tilanteessa, kyllä varmaan käyvät tätä tilannetta läpi. Kyllä viesti täältä on selvä, että mikäli he lähtevät hakemaan lupia. Mutta ensinnä se vaatii sen, että meillä on joku, joka haluaa investoida. En minä näe tällä hetkellä mitään sellaista tekijää, että täältä tulisi negatiivinen viesti tästä tilanteesta. Ehkä negatiivinen viesti oli se, että tämä koko hanke kaatui, mihin – kuten sanoin alkuun – olen tyytyväinen, koska tämä ratkaisu ei ollut toiminut enää moneen vuoteen.”