Ministeriön asettaman, saamenkielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmän teettämän selvityksen mukaan opetusmateriaalien saamelaistieto painottuu nyky-yhteiskunnan sijaan menneisyyteen, stereotypioita toistavat kuvitukset ja saamen kielet ja kulttuurit pelkistetään yhdeksi kieleksi ja kulttuuriksi.

Selvitys kertoo myös, että saamelaistietoa ei oppimateriaaleissa kytketä osaksi Suomen historiaa ja nyky-yhteiskuntaa.
Selvityksessä esitetään, että perusopetuksen oppimateriaaleja tulisi kehittää niin, että aineistossa kuvataan saamelaisia enemmän nykyhetken kautta. Erityishuomiota tulisi kiinnittää piirroskuvien rasistisiin stereotypioihin ja valokuvien saamenpukujen käyttöön.

Selvityksen mukaan oppimateriaalien saamelaissisällöissä yksinkertaistetaan usein saamen kielet ja kulttuurit yhdeksi. Sen sijaan tulisi ottaa huomioon vähintään kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ja kieliryhmien kulttuurit.

Ministeriö tilasi kehittämistyöryhmältä kaikkiaan kolme selvitystä. Toisen selvityksen mukaan uutta saamenkielistä oppimateriaalia on tuotettu paljon, myös digimuodossa. Materiaalitilanne eri saamen kielissä on melko hyvä, mutta materiaali on vanhentunutta. Lisäksi materiaalia puuttuu kokonaan huomattavan suuressa osassa oppiaineita alaluokilla ja lähes täysin yläluokilla.

Lukiossa on materiaalia vain saamessa äidinkielenä ja vieraana kielenä ja sielläkin lähes pelkästään pohjoissaamessa. Inarinsaamessa ja koltansaamessa on ainoastaan muutama materiaali.

Kolmannen selvityksen mukaan saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa ei ole riittävästi tehtävään koulutettua ja saamen kieliä osaavaa henkilöstöä. Tilanne on sama kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa sekä kotiseutualueen ulkopuolella paikoissa, joissa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta on eli Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä.

Selvityksen mukaan jopa 40 prosenttia työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta.