Paananen selvitti tilaisuudessa, mitä omasta tietoturvastaan huolestuneet kansalaiset voivat itse tehdä asian eteen.

– Jokaisella verkonkäyttäjällä on roolinsa kyberturvallisuudessa. Perusasiat ovat mielestäni kaikkein tärkeimpiä. Eli pidetään kotona olevien laitteiden päivitykset kunnossa ja huolehditaan siitä, että haittaohjelmien torjunta on kunnossa. Monella on langaton verkko esimerkiksi kotona, niin huolehditaan myös siitä, että langattoman verkon reitittimen päivitykset ovat kunnossa, ja ei käytetä oletussalasanoja missään vaan huolehditaan myös salasanoista. Eri palveluihin mielellään käytetään kaksivaiheista tunnistautumista. Ja mitä pidän tärkeänä, seurataan erityisesti niitä viranomaistiedotteita erilaisiin tietoturvatapahtumiin liittyen esimerkiksi Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskukselta sekä Keskusrikospoliisilta. Silloin tietää, mitä maailmalla tapahtuu. Sieltä tulee myös ohjeita, miten omia laitteita pitää suojata.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja markkinareaktiot sekä niistä mahdollisesti seuraavat vastatoimet aiheuttavat Suomessakin tarvetta sopeutua. Huoltovarmuusvaikutuksia voi syntyä esimerkiksi erilaisten raaka-aineiden ja -materiaalien saatavuuden muutoksista, toimitusketjujen häiriöistä sekä digitaalisten palvelujen häiriöistä.

– Emme kommentoi erillisiä yksittäisiä tuotteita tai varastoja, mutta tällä hetkellä käytännössä kriittiset sektorit tämän pakotetilanteen pohjalta liittyvät energiahuoltoon, toisaalta elintarviketjun toimintaan, erityisesti alkutuotantoon ja siellä kriittisiin tuotantopanoksiin.

– Sanottakoon vielä, että varmuusvarastot toki ovat viimesijainen keino huolehtia huoltovarmuudesta ja näiden kaikkein kriittisimpien raaka-aineiden ja tuotteiden saatavuudesta on paljon muita keinoja ennen varastojen käyttöä ja siihen liittyy paljolti se meidän syvä ja laaja yhteistyö elinkeinoelämän eri kriittisten toimijoiden kanssa ja toisaalta heidän kykynsä hyödyntää tarvittaessa erilaisia uusia toimitusketjuja, järjestää toimituslogistiikkansa uudestaan ja etsiä muun muassa hankintakanavia muualta kuin tavanomaisista käytetyistä lähteistä.

Traficom kertoi tiistaina, että Suomen itärajan läheisyydessä on tehty viime päivinä poikkeuksellisen paljon havaintoja gps-häiriöistä. Paanasen mukaan selvitystyö asiasta on käynnissä, mutta se on äärimmäisen vaikeaa.

– Sitä ei pysty maanpinnan tasolta tekemään eikä myöskään jälkikäteen. Eli pitää siinä selvitystyössä osua juuri siihen kohdalle, jotta tiedetään, mikä sen häiriön aiheuttaa. Tällä hetkellä häiriön aiheuttaja ei ole tiedossa.

Tilaisuudessa kysyttiin myös, onko Suomen valtionhallintoon kohdistunut Ukrainan sodan aikana häirintää tai jonkinlaisia iskuja enemmän kuin normaalisti.

– Tilanne on ihan normaali. Mitään normaalista poikkeavaa ei ole nähty. On hyvä huomioida se, että verkossa on käytännössä jatkuvasti erilaisia palvelunestohyökkäyksiä käynnissä, on erilaisia haittaohjelmia liikkellä, mutta Suomen varautumista näihin asioihin ehkä kuvaa se, että nämä eivät näy tavalliselle käyttäjälle millään tavalla, vaan niistä huolehditaan sekä viranomaisten että ennen kaikkea elinkeinoelämän toimenpiteillä. Mitään poikkeavaa ei ole ollut, Paananen sanoi.

Paananen jatkoi sanomalla, että varautua tietysti pitää ja tätä työtä on tehty pitkään.

– Totta kai valmiutta on myös nostettu sekä Kyberturvallisuukeskuksessa että myös elinkeinoelämän puolella eri toimijoilla, jotka liittyvät asiaan.