Sen mukaan päätös luottamustoimista pidättämisestä pitää panna täytäntöön heti.

Ryhmän mukaan päätös on välttämätöntä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi.

Luottamustoimista pidättäminen koskisi yli puolta kunnanhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä, mikä tekee sen toimintakyvyttömäksi. Selvitysryhmän mukaan kunnanvaltuuston tulee asettaa tilapäinen valiokunta hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä toimista pidättämisen ajaksi.

Jos vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan varavaltuutettuja ei sittenkään löydy tarpeeksi täyttämään kaikkia paikkoja, määrä jää vajaaksi.

Valtiovarainministeriö perusti Antti Rantakokon johtaman kolmihenkisen ryhmän viime vuoden lopulla selvittämään Kittilän hallintovaikeuksia.

Ministeriö arvioi tuolloin, että Kittilän kunnan hallinto ja toiminta ovat poikkeuksellisen suurissa vaikeuksissa eikä kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin hallinnon saattamiseksi lain mukaiseksi.

Vaikeuksien taustalla ovat syytteet, joita on nostettu 27:ää entistä ja nykyistä Kittilän kuntapäättäjää vastaan.

Niin sanottu Lex Kittilä -menettely sai lähtölaukauksen, kun Kittilän kunnanvaltuusto viime vuoden syksyllä päätti olla pidättämättä virkarikossyytteitä saaneita luottamushenkilöitä päätöksenteosta ennen heidän oikeudenkäyntiensä loppua.

Lex Kittilänä tunnettu laki sallii valtiovarainministeriön puuttua kunnan hallintoon, jos kunta ei itse saa sitä kuntoon.

Koko sotku sai alkunsa jo vuonna 2013, kun kunnan enemmistöomistuksessa olevan hiihtohissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren alettiin epäillä junailleen hissikauppoja epäasiallisesti. Kunnanjohtaja Anna Mäkelä ja myöhemmin hissiyhtiön hallitus tekivät tutkintapyynnön Palosaaren toimista.

Sen sijaan, että Palosaaren toimiin olisi puututtu, hissiyhtiön hallitus vaihdettiin, ja uusi hallitus veti tutkintapyynnön pois. Mäkelälle annettiin potkut, jotka Korkein hallinto-oikeus totesi myöhemmin lainvastaisiksi.