Tapaamisiin osallistuivat myös työministeri Tuula Haatainen (sd.) ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).

Keskustelupaikkana oli jokivarren puukoulu, ei varsinaisesti tehdas.

– Työntekijöiden toive on ollut se, että he halusivat neutraalin ympäristön, jossa keskustella tästä tilanteesta…Tässä olemme halunneet kunnioittaa työntekijöiden toivetta, pääministeri Sanna Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Marin painotti, että Jämsä tarvitsee erityistoimenpiteitä. Niitä etsitään myös hallituksen budjettiriihessä.

– Vaikka tänään on murheellinen päivä ja nämä ovat olleet murheellisia uutisia niin kyllä meidän pitää myös pystyä katsomaan eteenpäin ja löytämään niitä mahdollisuuksia tälle alueelle selvitä, pärjätä ja menestyä tulevaisuudessakin.

– Tämä tilanne on erittäin vaikea tietenkin työntekijöille, heidän perheillensä ja koko seutukunnalle. Kaipolan tehdas on ollut iso työllistäjä, Marin totesi.

Ministerit ovat tavanneet myös UPM:n edustajia tänään.

Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste sanoi, että kaupungissa tunnetaan kiitollisuutta, että valtiovalta oli tullut tapaamaan heitä arvovaltaisella delegaatiolla nopealla aikataululla ja osoittaneet tuen vaikeassa tilanteessa.

Helasteen mukaan päivän keskusteluissa löytyi reittejä tulevaisuuden investointi- ja kehittämistarpeista, joilla kaupunkia ja seutukuntaa voidaan tukea.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli arvostellut voimakkaasti poliittisia päätöksentekijöitä ja ay-liikettä tostain avoimessa kirjeessään moittien muun muassa maamme verorasituksesta.

– Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että me teemme aktiivista teollisuuspolitiikkaa ja luomme elinvoimamahdollisuuksia Suomeen, Sanna Marin sanoi.

Hän jatkoi, miten työhön on ryhdytty hänen hallituksensa toimesta.

– Me olemme jo päättäneet teollisuuden sähköveron laskemisesta EU-minimiin. Tällä on suora vaikutus meidän teollisuutemme kustannuksiin. Niitä lasketaan tätäkin kautta. Samalla edesautamme teollisuuden sähköistymistä, rakennemuutosta ja uudistumista. Sen lisäksi olemme tehneet mittavat panostukset infrastruktuuriin. Olemme nostaneet perusväylänpidon rahoituksen tasoa 300 miljoonalla eurolla vuodessa, tätä työtä pitää edelleen vahvistaa, Marin sanoi.
Hän totesi, että hallitus on kohdentanut myös Keski-Suomeen raideinvestointeja sekä annettu suunnittelurahaa Tampere–Jyväskylä-välin kehittämiseen.

– Odotan ja oletan, että tämä työ on hyvässä vauhdissa niin, että tällä hallituskaudella pääsemme myös tekemään rakentamispäätöksiä. Sen lisäksi myös Jämsään on investoitu tiepuolelle. Tänne on tehty liittymäratkaisuja ja myös ysitietä on kehitetty.

– Eli viestini suomalaiselle teollisuudelle ja Suomen elinkeinoelämälle on se, että hallitus on valmis ja haluaa tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja teollisuuspolitiikkaa, Marin sanoi.

Yhtenä käytettävänä apuvälineenä on pääministerin mukaan myös EU:n elpymisväline.

– Meillä on siellä rahoitusta olemassa.

– Tarvitsemme nyt kaikki yhteiskunnan toimijat, myös elinkeinoelämän ja yritykset mukaan siihen, että saamme hyödynnettyä tätäkin rahoitusta sen eteen, että Suomessa on teollisuutta, työpaikkoja, vihreää kasvua ja paremmat menestymisen edellytykset huomenna.

Marinilta kyseltiin myös, oliko reilua, että Pesonen julkisti kriittisen kirjeensa vasta, kun UPM oli ilmoittanut Kaipolan tehtaan sulkemisesta.

– Minä en lähde tekemään tällaista arvioita. Omat ajatukseni ovat työntekijöiden ja perheiden luona, jotka ovat kohdanneet tämän inhimillisen kriisin, Marin totesi.

– Meidän pitää katsoa eteenpäin ja löytää eväitä myös tänne Jämsän seudulle kuin muuallekin Suomeen.

Marinin mukaan valtio on sitoutunut siihen, että alueelle etsitään korvaavia työpaikkoja.

Marinilla oli viesti niin UPM:lle kuin muillekin.

– Kun me katsomme meidän koko kansakuntamme ja teollisuutemme tulevaisuutta, on selvää, että paikoilleen ei voi jäädä vaan pitää rohkeasti investoida tulevaisuuteen. Tämä on myös viestini UPM:llä ja muillekin Suomen teollisille toimijoille, metsäyhtiöille kuin muillekin. Me tarvitsemme investointeja tulevaisuuteen ja toiminnan kehittämistä.

– Tässäkin työssä valtio voi olla hyvä kumppani mukana. Meillä on edellytyksiä tähän myös sitä kautta, että EU:n elpymisvälineen osalta meillä on resursseja käytettävissä, joita on tarkoitus nimenomaisesti käyttää siihen, että saamme uudistettua meidän teollisuuttamme ja teollisuutemme rakenteita kestävämmäksi ilmaston kannalta kuin muutenkin vahvistettua Suomen kilpailukykyä ja luotua elinvoiman edellytyksiä. Eli viesti on se, että resursseja on ja valtio on halukas tekemään yhdessä yritysten kanssa tätä työtä. Nyt me tarvitsemme myös yritykset tähän mukaan.

Työministeri Tuula Haatainen sanoi, että kuultuaan tehtaan sulkemisesta, hän oli ottanut heti yhteyttä sen pääluottamusmieheen.

– Sen puhelun aikana minulle piirtyi kuva siitä, mitä tällainen merkitsee tälle alueelle, kaupungille, ihmisille ja tälle yhteisölle. Se koskettaa perheitä, vanhempia ja heidän lapsiaan. Siitä syystä nyt on tärkeää, että keskitymme siihen, että tässä kriisitilanteessa ihmiset saavat apua ja tukea ja ettei jämsäläisten tarvitse kokea jäävänsä yksin, Haatainenkin sanoi.

Haatainen on ollut yhteydessä myös alueen TE-keskukseen. Hänen mukaansa jo eilen aamulla kokoontui työryhmä, joka alkoi käydä Jämsän kaupungin johdon kanssa tilannetta läpi ja miettiä työllistämiskeinoja.

– Tähän yhteistyöhön on tietenkin tullut mukaan myös UPM:n Kaipolan tehtaan edustajat. Nyt tärkeää on, että tässä ensi vaiheessa saadaan henkistä tukea. Sitä tärkeämpää on myös katsoa eteenpäin, millaista näkymää voimme piirtää tälle alueelle, jotta täällä edelleenkin elinvoimaisuus kasvaa ja työpaikkoja syntyy.

Ministeri Ville Skinnari muistutti koronan iskeneen kovaa koko maailmantalouteen ja myös Suomeen.

– Me näemme sen lentoliikenteestä, me näemme sen myös eri toimialoilla eri tavoin. Suomalainen metsäteollisuus on ollut nostamassa Suomea ja luomassa koko hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointivaltiota vuosikymmeniä. Edelleen on uskottu siihen, investoitu siihen. Me näemme täällä Keski-Suomessa, että investointeja on tapahtunut, uskoa suomalaiseen työhön ja toimintaympäristöön on. Mutta me näemme, että sitä uskoa ei ole kaikilla. Sen me näemme täällä Jämsässä ja sen me näemme Kaipolassa.

Skinnari sanoi, että hänen viestinsä tänään pääluottamusmiehille mutta myös UPM:lle on ollut se, että yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että rakennetaan yhdessä uutta työtä ja teollisuutta Jämsän alueelle.

– On erittäin tärkeää, että UPM:n kanssa löytyy yhteinen sävel koko tehdasalueen tulevaisuudelle.

– Meillä on paljon isänmaallisia, sinivalkoisia yrittäjiä, jotka uskovat suomalaiseen metsäteollisuuteen ja innovaatioihin. Maanantaina käynnistämme minun johdolla Helsingissä sen työn, jonka pohjalta lähdetään tekemään uutta työtä Jämsään, Keski-Suomeen ja koko Suomeen.

Skinnari totesi, että Suomen viennistä 60 % menee Euroopan unioniin.

– Jos ja kun maailma ja Eurooppa elpyvät, silloin myös Suomi elpyy.

Keskusteluun maamme kustanuskilpailukyvystä Skinnari sanoi, että kokonaiskilpailukyky tarkoittaa paljon muutakin kuin kustannuskilpailukykyä.

– Me tarvitsemme kilpailukykyistä osaamista, koulutusjärjestelmää joka vastaa siihen sekä logistiikkaa.

– Tämä hallitus on investoinut enemmän kuin mikään muu hallitus pitkään aikaan niin raideyhteyksiin kuin perusväylänpitoon. Me tarvitsemme samaan aikaan rahoitusta. Budjettiriihessä tulemme yhdessä hallituksen kanssa linjaamaan viennin rahoituksen turvaamisesta.

Skinnari vastasi Jämsässä myös kysymykseen, oliko UPM:n kriittinen tilanne hallituksella tiedossa jo etukäteen.

Skinnari totesi yleisesti, että hallituksella ja ministerillä on tiivis yhteydenpito suomalaisen elinkeinoelämän kanssa.

– On selvää, että me kiinnitämme huomiota Suomen kokonaiskilpailukykyyn aivan kuten pääministeri totesi. Olemme tehneet siihen konkreettisia toimenpiteitä. Totta kai jokainen yritys toimii omalla tavallaan. Jokainen yritysjohtaja käyttäytyy omalla tavallaan. Jokainen luo sen oman yhteiskuntavastuunsa omalla tavallaan. Meillä on erittäin hyvä yhteistyö kaiken kaikkiaan Suomessa elinkeinoelämän kanssa. Uskaltaisin sanoa, että kaiken kaikkiaan Suomen yksi vahvuus on se, että julkinen ja yksityinen sektori osaavat tehdä yhdessä.

Skinnarin mukaan uutinen UPM:stä tuli kuitenkin yllätyksenä.

– Emme saaneet siitä mitään ennakkovaroitusta. Siinäkin mielessä nyt on tärkeää, että me yhdessä rakennamme sellaisen kokonaisuuden, joka auttaa luomaan Jämsään työpaikkoja ja turvaamaan myös Kaipolan tehdasalueen tulevaisuuden. Siellä on erittäin hyvä, moderni infra. Sen päälle voidaan rakentaa paljon. Eli viestini UPM:n johdolle on se, että tehdään tämä yhdessä. Rakennetaan Keski-Suomea ja sitä kautta Suomea ja suomalaista vientiä.

Metsäyhtiö UPM kertoi eilen suunnittelevansa Jämsän Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista vuoden loppuun mennessä, mikä tarkoittaisi noin 450 työpaikan menetystä.

UPM kertoo myös aloittavansa Kymin, Kaukaan ja Pietarsaaren sellutehtailla yt-neuvottelut, jotka koskevat tehtaiden tukitoimintoja. Suunnitelma johtaa enimmillään 110 työpaikan vähennyksiin.