Mielipiteet
20.10.2026 10:49 ・ Päivitetty: 20.10.2026 10:49
Minne jäi demarien aluepolitiikka – maaseudullakin tarvitaan reilumpaa kehitystä
SDP:n on otettava koko maan elinvoima kohentaminen politiikkansa keskiöön: maakuntia ja maaseutua kehittävää aluepolitiikkaa ei pidä jättää kilpailijapuolueiden yksinoikeudeksi.
Mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja peruspalveluihin kuuluu kaikille asuinpaikasta riippumatta. Tämä on sosialidemokratian ydintä ja tavoite, jonka ympärille puolueemme tulee rakentaa pitkäjänteinen politiikkansa.
Teollistuminen kokosi aikoinaan työpaikkoja ja väestöä tehdaskaupunkeihin ja taajamiin. Työntekijät tarvitsivat asuntoja, palveluja ja järjestäytymistä turvatakseen arkensa ja asemansa työelämässä.
SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen toiminta pyrki vastaamaan näihin tarpeisiin.
Samalla alkoi megaluokan ongelmakierre: maaseudun tyhjeneminen vaati uusia ja kohdennettuja tukitoimia, ja myös taajamien sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat moninkertaistuivat.
TÄSSÄ KEHITYKSESSÄ maaseudun työntekijöiden ja perheiden arki on jäänyt puolueemme toimissa liian vähälle huomiolle. Aluepolitiikkaa on eri perustein usein pidetty muiden
puolueiden kysymyksenä.
Osin tästäkin syystä yhdenvertaisuus- ja alueongelmat ovat
kärjistyneet. SDP:n näkyvillä ja korjaavilla toimilla on kiire.
Maaseudun työntekijöiden ja perheiden arki on jäänyt puolueemme toimissa liian vähälle huomiolle.
Kun työpaikat vähenevät ja palvelut etääntyvät, työn perässä muuttamisesta voi tulla pakko. Kodit menettävät arvonsa kysynnän puutteessa. Työvoiman liikkuvuus hidastuu.
Maakuntaan jäävien ikääntyneiden ihmisten on vaikea luottaa siihen, että tarvittavan hoidon ja avun saa, vaikka väestö vähenee.
ALUEPOLITIIKASTA on tulossa ihmisten turvallisuuteen ja päätöksiin isosti vaikuttava kysymys.
Kaupunkien ja maaseudun kehitystä on tarkasteltava kokonaisuutena. Työmatkojen, asioinnin ja palvelujen on toimittava asuinpaikasta riippumatta.
Saman periaatteen tulee ohjata politiikkaa koko Suomessa.
SDP:n pitää nostaa koko maan elinvoiman vahvistaminen myös näkyväksi vaalitavoitteeksi ja sitoutua sen toteuttamiseen.
Tarvitsemme konkreettisia päätöksiä, joilla turvataan toimivat palvelut, lisätään alueiden työpaikkoja, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä.
Oikeiston pyrkimys yksityistää sotetoimintaa on harhapolku – julkista puolta ei saa heikentää ostopalveluiden varjolla.
Päinvastoin, hyvinvointialueiden omien vahvuuksien kehittäminen ja oman palvelutarjonnan monipuolistaminen voisi vähentää laatu- ja saatavuusongelmia.
SAMA KOSKEE kuntia. Niiden on keskityttävä erityisesti työllisyyteen: vähennetään työttömyyttä ja vahvistetaan yritystoimintaa.
Sopivia kumppaneita ovat maakuntaliitot ja EU erilaisine rahoitusmalleineen. Valtion roolina tässä on turvata pitkäjänteinen rahoitus ja tarvittava infra.
Alueilla on paljon työllisyysvahvuuksia. Elintarviketuotanto ja sen jalosteet, energia, kalatalous sekä mineraalien vastuullinen hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuksia työhön ja yritystoimintaan.
On tärkeää, että suurin osa jalostuksesta, osaamisesta ja taloudellisesta hyödystä jää alueille samalla, kun huolehdimme luonnon hyvinvoinnista.
Julkisten varojen käytössä tarvitaan selkeitä tarveharkintaisia valintoja.
Suuria liikenneinvestointeja ja muita hankkeita on arvioitava niiden alue- ja turvallisuuspoliittisten – jopa ylirajallisten – tavoitteiden kautta.
YKSIN TÄTÄ ei kukaan tai mikään ryhmä pysty tekemään.
Pitkäjänteinen aluepolitiikka vaatii puolueiden yhteistyötä: tarvitaan yli vaalikausien yltävää sitoutumista.
Päätöksenteossa tieto- ja näkemyspohjamme on oltava laaja, jotta puolue voi kantaa vastuuta koko maan kehityksestä.
Tässä SDP:n on kyettävä yhdistämään paikalliset tarpeet valtakunnalliseen politiikkaan.
Ilman alueiden puolueosastoja ei tässä onnistuta. Niiden on kuultava asukkaita, koottava kokemuksia, seurattava päätösten toteutumista ja tuotettava konkreettisia ehdotuksia puolueen päätöksentekoon.
SDP:n on laadittava koko maan elinvoimaa vahvistava ohjelma yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
MUUTOSTYÖSSÄ, mutta myös vaaleissa, puolue tarvitsee vahvoja, yhtenäisiä ja joustavasti toimivia organisaatioita.
Ne toimivat tilannetajuisesti koko sosialidemokraattisessa järjestökentässä vain, jos järjestötyön vahvuudet turvataan päivittämällä järjestökulttuurimme tähän päivään.
Tällä turvataan vaalityöllekin tekijänsä ja saavutetaan tavoiteltu tulos.
Kasvokkaista järjestötyötä ja digitaalista osallistumista kannattaa kehittää rinnakkain, jotta mukaan pääsevät myös ne, joiden arkeen nykyiset toimintatavat sopivat huonosti.
Vaalivoittoon tarvitaan ihmisten luottamus. Se ansaitaan sillä, että työ, palvelut, turvallinen arki ja tasapuolisuuden kokemus näkyvät politiikkamme käytännön tuloksina.
Kirjoittaja on kokenut järjestövaikuttaja (sd) Porvoosta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
