Mielipiteet
23.9.2022 07:30 ・ Päivitetty: 23.9.2022 07:30
Mitä Helsingin koulusäästöt tarkoittaisivat?
Puolitetut pyyhekumit, tehtäväkirjan vastausten kirjoittaminen erilliselle viholle ja kartastot, joissa Neuvostoliitto oli vielä voimissaan, tulevat mieleen 1990-luvun koulusäästöistä.
Nyt Helsingissä on koko syksyn puhuttu koulusäästöistä, koska toimialan tekemä raamin mukainen talousarvioesitys vuodelle 2023 oli noin 17 miljoonaa vajaa palvelutason ylläpitämiseksi. Ja on puhuttu nimenomaan koulusäästöistä, koska suurin paine kohdistuu perusopetukseen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetti on noin 1,38 miljardia euroa. 17 miljoonaa euroa on kokonaisuudesta vain 1,2 prosenttia. Ei kuulosta vakavalta, mutta katsotaan numeroiden taakse.
Toimialan budjetista suurin osa eli reilut puolet menee henkilöstöön, vajaa neljännes tiloihin ja toinen vajaa neljännes palveluihin kuten ruokaan ja siivoukseen. Opetusvälineet ja muut tarvikkeet ovat alle kaksi prosenttia budjetista. Pyyhekumeja saa siis puolittaa kiukulla mikäli tarvittavat säästöt saa kasaan tuosta menokohdasta. Mistä sitten säästetään?
Palvelukeskuksessa on käynnissä tuottavuusohjelma, iltapäivätoimintaa lisätään leikkipuistoissa, tukipalveluja kilpailutetaan jne. Näistä tuottavuustoimenpiteistä säästöä odotetaan syntyvän noin 5 miljoonaa euroa. Nämä ovat jo laskettu mukaan talousarvioon, joten siitä ei ole apua, jos lopulta päädytään suuruusluokaltaan 17 miljoonan euron säästöihin.
KÄYTÄNNÖSSÄ JÄLJELLE jää kolme vaihtoehtoa. Tilojen käyttöä voidaan tehostaa, kuten sitä on jo tehty aiemmin. Myös palvelutason laskeminen lain edellyttävälle tasolle tuo säästöjä, tämä koettelisi erityisesti kieltenopetusta. Valitettavasti nämäkään eivät riittäisi kattamaan ehdotetun kaltaisia säästöjä. Siksi puhutaan ryhmäkokojen kasvattamisesta.
Ryhmäkokojen kasvattaminen yhdellä oppilaalla 1-6. luokille toisi vuodessa enintään 3,8 miljoonaa säästöä. Sama yläkoulun puolella säästäisi enimmillään 1,4 miljoonaa euroa. Näin säästyisi mahdollisesti 5 miljoonaa euroa. Siksi säästöjen kattamiseksi tarvittaisiin jopa 2-3 oppilaan lisäämistä ylä- ja alakoulujen jokaiseen ryhmään. Tällä olisi todella kuormittava vaikutus opetushenkilökuntaan.
Lisää aiheesta
Helsingissä alakoulujen keskiarvo on 20 ja yläkoulujen 18 oppilasta per ryhmä. Keskiarvollisesti tilanne on siis siedettävä. Ryhmäkoon kasvu ei olisi suuri ongelma, jos ryhmässä on opettajan apuna tarvittavat lisäresurssit tukemaan kaikkia oppilaita.
Valitettavasti tämä ei vastaa todellisuutta. Varsinkin erityisopettajia on liian vähän luokkiin, joissa on enemmän tarvetta tuelle. Kolmen oppilaan lisääminen näihin luokkiin olisi katastrofi opettajan jaksamiselle sekä opetuksen laadulle, vaikka uudet oppilaat eivät tarvitsisi erityistä tukea. Paljon viime aikoina keskustelua herättänyt inkluusion onnistuminen ottaisi aimo harppauksen takapakkia.
Vaihtoehdot säästökohteista ovat siis vähissä ja seuraukset ryhmäkokojen kasvattamisesta vakavia. Siksi tämän luokan säästöt koulutukseen pitää budjettineuvotteluissa estää.
Kirjoittaja on Kanta-Helsingin demarien varapuheenjohtaja, Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen ja SDP:n liikuntatyöryhmän jäsen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.