Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

18.4.2020 08:05 ・ Päivitetty: 18.4.2020 08:05

Mitä ihmettä tapahtui vuonna 2014? Nyt alkoi jälkipyykki Suomen suojavarustehankinnoista – ”Tämä syytä penkoa, kuka ratkaisun on tehnyt omin päin”

Ilta-Sanomat kertoi tänään, että  sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kesti yli kuukauden, kunnes ministeriö alkoi ripeästi valmistella Suomen liittymistä EU:n yhteiseen hankintamekanismiin.

Demokraatti

Demokraatti

Suomi  jäi ainoana EU-maana ulos mahdollisuudesta osallistua yhteenkään käynnistetyistä, jättimäisistä hankintakierroksista.

Suomi kuitenkin liittyi hankintamekanismiin mukaan 27. maaliskuuta viimeisenä EU maana, mutta siinä vaiheessa Suomi ei päässyt enää mukaan EU:n neljään jättimäiseen suojavarustehankintaan. Uusia hankintoja, joihin Suomi pääsisi mukaan, ei ole vielä käynnistetty.

Ilta-Sanomien uutisessa oli myös yksityiskohta, joka herättää kiinnostavaa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Suomella on nimittäin ollut mahdollisuus liittyä sopimukseen missä tahansa vaiheessa kesän 2014 jälkeen, kunhan asia olisi kansallisesti päätetty.

Keskustelu alkoi Twitterissä, kun nykyinen europarlamentaarikko Ville Niinistö julkaisi päivityksen.

– Hämmentävää viivyttelyä kun Suomi ja STM missasivat ajallaan liittyä jäseneksi EU-sopimukseen ja näin jäimme ulos neljästä isosta suojavälineiden yhteishankinnasta. EUn yhteishankinnat näissä oloissa hyvä ja turvallinen tapa saada yhdessä suojavälineitä, Niinistö tviittasi.

– Ville sinä olit ministerinä kun sopimus alunperin Stubbin hallituksen aikana allekirjoitettiin. Miksi siitä jäätiin pois? kysyi vasemmistoliiton nykyinen kansanedustaja Jussi Saramo.

– Jussi, sinä olit ministerin erityisavustajana kun sopimusta alunperin valmisteltiin. Mikä on oma arviosi sille, miksi Suomi, Ruotsi ja Puola jäivät tästä pois? toimittaja Jussi Mäkinen huomauttaa Saramoa.

– En osaa sanoa kun ei ollut meidän ministeriöiden valmistelussa eikä oltu enää mukana kun asia tuli päätöksentekoon, Saramo vastaa.

Tämän jälkeen keskusteluun astuu mukaan Lauri Tierala. Hän toimi vuonna 2014 Stubbin hallituksessa pääministeri EU-asioiden erityisavustajana.

– Minä olin Stubbin hallituksessa PMI:n EU-avustaja. Olen varsin varma, etten ole kuitannut tästä sopimuksesta poisjäämistä tai ollut siitä tietoinen. Saati, että hallitus olisi. Tämä syytä penkoa, kuka ratkaisun on tehnyt omin päin, Tierala toteaa.

 

https://twitter.com/LTierala/status/1251408955215163392

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU