Yhtiötä aiemmin luotsannut Hans Fredrik Wittusen on väistynyt yhdysvaltalaisen Mark Bulan (kuvassa) tieltä. Terästeollisuudessa johtotehtävissä uraansa tehnyt Bula toimi vielä viime vuonna ruotsalaisen H2 Green Steel -yhtiön kaupallisena johtajana.

H2-yhtiö on Blastrin tavoin hakenut rahoitusta vähäpäästöisen teräksen tuotantoon, mutta toisin kuin Blastr, on H2 ilmoittanut saaneensa rahoitussitoumuksia usean miljardin euron edestä.

Blastrin johdossa aloittava Bula kertoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä, että 80 prosenttia siitä, mitä hän tulee tulevina vuosina tekemään, liittyy hankkeen rahoitukseen.

KUN BLASTR ilmoitti Inkoon-hankkeestaan viime vuoden alussa, terästuotannon tavoiteltiin alkavan vuonna 2026. Sittemmin aikataulu on elänyt, ja torstaina Bula kertoi yhtiön tavoitteeksi terästuotannon käynnistymisen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Blastr Green Steel on arvioinut Inkoon-hankkeensa kokonaisinvestoinniksi noin neljä miljardia euroa, mikä tekisi siitä toteutuessaan yhden Suomen teollisen historian suurimmista investoinneista.

-  Nämä projektit eivät ole helppoja, Bula huomautti.

Myös pääomamarkkinat ovat hänen mukaansa olleet viime vuosina vaikeat. Työtä on hänen mukaansa siinäkin, että Blastrin Inkoon-tehdashankkeesta saadaan sijoittajien näkökulmasta uskottava.

-  Tiettyjen asioiden pitää tapahtua, ennen kuin ihmiset ovat valmiita laittamaan rahaansa siihen.

Tiedotustilaisuudessa hän kertoi yhtiöllä olevan tämän hetken rahoituskierroksella mukana viitisen sijoittajaehdokasta, mutta hän ei kommentoinut salassapitosopimuksiin vedoten, keitä he ovat ja paljonko he ovat mahdollisesti valmiita laittamaan hankkeeseen rahaa.

-  Nuo viisi, haluaisin ilmoittaa heidät niin pian kuin mahdollista. Kuten mainitsin, keskustelemme heidän kaikkien kanssa. Ymmärtääkseni he ovat kaikki sijoituspäätösvaiheissaan loppusuoralla, Bula sanoi STT:lle.

BLASTR GREEN STEEL on kuvaillut Inkoon-tehdastaan vihreän teräksen tuotantolaitokseksi, ja samaan yhteyteen on määrä tulla myös vedyn tuotantolaitos. Tuotanto perustuisi vetypelkistysmenetelmään, minkä on määrä pudottaa tuotettavan teräksen hiilidioksidipäästöt huomattavasti alemmalle tasolle perinteisiin terästehtaisiin verrattuna.

Vastaavankaltaista teräksen tuotantotekniikkaa on kehittänyt ruotsalais-suomalainen SSAB, joka ilmoitti aiemmin tässä kuussa uuden tuotantolaitoksen investoinnista Ruotsiin Luulajaan. SSAB arvioi tuotannon alkavan Luulajassa loppuvuonna 2028, ja konsernille investoinnin kokonaisarvo on 4,5 miljardia euroa.

SSAB:n suurinvestoinnin päätyminen Ruotsiin Raahen sijaan oli monelle Suomessa pettymys, ja myös Bula pitää päätöstä Suomen kannalta harmillisena. Hän kuitenkin arvioi SSAB:n sijoituspäätöstä myönteisenä Blastrin ajamalle hankkeelle.

-  Nousuvesi nostaa kaikkia veneitä. Tällä hetkellä on nousua sille, että tätä teollisuudenalaa yritetään muuttaa. Se tulee vaatimaan enemmän kuin vain yhden yhtiön panoksen.

Blastrin on määrä rakentaa tuotantolaitos Inkoon lng-terminaalin läheisyyteen. Bula pitää paikkaa logistisesti hyvänä, ja hänestä Suomessa on myös riittävästi sähköntuotantoa uuden terästehtaan tarpeisiin.

Toistaiseksi yhtiön Suomen-toimisto on Helsingin keskustassa, mutta yhtiön maajohtajan Antti Kaikkosen mukaan pääkonttori on määrä siirtää Helsinkiin. Myös Ruotsista Suomeen muuttavan Bulan työpiste tulee toistaiseksi olemaan Helsingissä.

Markku Uhari / STT