Suomesta kokoukseen osallistuu ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

EU-maiden kannalta polttopisteessä ovat tällä hetkellä muun muassa humanitaarinen tuki Libanoniin ja EU-kansalaisten tilanne alueella. Kokouksessa korostettaneen kansainvälisen oikeuden merkitystä, mutta etenkin yhteisen käsityksen löytäminen Israelin toiminnasta on ollut jäsenmaiden kesken vaikeaa.

Israel on vastannut kovalla kädellä palestiinalaisalueilla sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas iski israelilaisia siviilejä vastaan viime vuoden lokakuussa. Väkivallan kierre on kuitenkin laajentunut.

Iran on puolestaan ehtinyt tehdä jo kahteen otteeseen ohjusiskuja suoraan Israeliin kostona salamurhista, joita on pidetty Israelin tekeminä.

Libanonin pääministeri Najib Mikati vaati perjantaina YK:n turvallisuusneuvostoa tekemään päätöslauselman, jossa vaadittaisiin välitöntä tulitaukoa Israelin ja äärijärjestö Hizbollahin välille.

SAMAAN AIKAAN Lähi-idän kriisin kanssa ulkoministerien murheena on myös toinen kriisi lähempänä unionia. Ukrainassa Venäjä on moukaroinut maan energiainfrastruktuuria tavalla, joka tekee Ukrainan talvesta vaikean.

Vaikka EU:n jäsenmaiden tuki Ukrainalle on jatkunut, vaatii erityisesti Unkarin jatkuva jarruttaminen luovuutta diplomaateilta, virkamiehiltä ja politiikoilta.

Unkari jarruttaa esimerkiksi tarkasteluvälin pidentämistä Venäjän pysäytettyjä varoja koskevista pakotteista, mikä helpottaisi rahan saamista Yhdysvalloista rikkaiden G7-maiden lainapakettiin.

Unkari on myös jumittanut viime vuoden toukokuusta saakka Euroopan rauhanrahaston Ukraina-osuuksia, joilla pitäisi korvata jäsenmaille muun muassa niiden Ukrainaan toimittamaa aseapua.

Ukrainan ulkoministerin Andri Sybihan on määrä osallistua kokoukseen videoyhteyksin.