Helsingin Sanomat noteerasi, että sosiaali- ja terveysministeri vastaa tällä kaudella niistä asioista, jotka kuuluivat viimeksi perhe- ja peruspalveluministerille. Tämä tekee salkusta painavan. Ministeriön toinen ministeri, sosiaaliturvaministeriksi nouseva Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastaa vain sosiaaliturvasta.

Juuso vahvistaa, että salkku on painava.

– Kyllä, pitää paikkansa.

HALLITUS tavoittelee isoja säästöjä soteen.

– Suurin osa niistä niin sanotuista säästöistä ovat sitä, että pyritään jarruttamaan kustannusten kehitystä noin 900 miljoonalla eurolla. Se tehdään ministeriön ohjauksessa ja yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

– Samaan aikaan pitää kuitenkin muistaa se, että vuoteen 2027 mennessä arvioidaan sosiaali- ja terveyskuluihin tulevan lisää rahaa 3 miljardia.

Puhuttaessa siitä, pysyykö hyvinvointialueiden määrä samana Juuso sanoo, että viime kaudella tehtyihin hyvinvointialueiden rahoitusinstrumentteihin ei puututa.

– Katsotaan nyt kaksi vuotta, kaksi tilinpäätöstä. Sitten katsotaan, miten tämä rahoitus on kohdistunut ja miten hyvinvointialueet selviävät ja sitten mahdollisesti tehdään jotain korjaavia liikkeitä. Tietysti jos on näin, että jokin hyvinvointialue ei lisärahoituksesta huolimatta selviä ongelmistaan, silloin voidaan arviointimenettelyn kautta pohtia sitä tai voidaan yhdistää toiseen hyvinvointialueeseen, mutta pidän tätä nyt ainakin näin alkuvaiheessa hyvin epätodennäköisenä. Koska hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet, kyllä heille nyt täytyy antaa työrauha.

VIIME hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriöllä oli kädet täynnä koronatyötä.

– Ainakaan minkäännäköistä erityistä hätätilaa koronan suhteen ei tällä hetkellä ole. Korona varmasti vaikutti ja se vaikutti ainakin sillä tavalla, että meiltä noin 1500 hoitajaa poisti oikeutensa rekisteristä sen vuoksi, että he eivät kokeneet koronarokotusta itsemääräämisoikeutensa mukaiseksi eivätkä myöskään sitä, että valtiovallan taholta puututtiin heidän lakko-oikeuteensa, Juuso sanoo.

– Tässä on semmoinen opetus, mikä meidän täytyy muistaa ja käydä läpi koronatoimia muutoinkin tällä kaudella. Missä onnistuttiin, missä epäonnistuttiin ja ottaa oppia siitä siltä varalta, että joudumme uudestaan samanlaisen tilanteen eteen. Kyllähän tässä myöskin hoitohenkilökunta on kaikin puolin ollut tosi rasittunutta, tosi väsynyttä. Se on osaltaan vaikuttanut varmaan siihen, että alalta on lähtenyt tekijöitä pois. Osa on kuulemani mukaan keskeyttänyt koulutuksensa ja luopunut koko hoitoalasta.

Juuso sanookin, että henkilöstöpula ja henkilöstön rekrytointi hoiva-alalle on iso haaste.

HALLITUSOHJELMAN mukaan ympärivuorokausen hoivan 0,7:n henkilöstömitoitus siirtyy eli nykyinen 0,65 henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa pidetään voimassa hallituskauden ajan.

Vielä hetken toimitusministeristön perhe- ja peruspalveluministerinä jatkava Krista Kiuru (sd.) huomautti hiljattain Demokraatin haastattelussa, että 0,7:n mitoitukseen on jo annettu rahoitus ja sen poistaminen ei helpota työvoimapulaa vaan kyseessä olisi säästö.

Kiuru luonnehti hoitajamitoituksen jäädyttämistä todella isoksi arvovalinnaksi oikeistohallitukselta.

– Se kertoo siitä, että ei haluta taata henkilökunnalle säädyllisiä työolosuhteita eikä pitää meidän ikäihmisistämme ja heidän hyvästä hoidostaan kiinni.

Kiuru sanoi, että jo 30 % nykyisistä ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä täyttää 0,7:n mitoituksen. Marinin hallitus halusi, että 0,7:n mitoituksen tasoon pyritään koko tämä vuosi ja rahoituksen pohjissa on jo rahoituskin.

Kiuru lisää myös, että yli 20 % yksiköistä on erittäin lähellä 0,7:ää ylittäen voimassaolevan 0,65:n mitoituksen.

Kiurun mukaan nyt yli puolet yksiköistä on joutumassa tilanteeseen, jossa niiden rahoitus vähenee. Käytännössä yksiköt joutunevat pienentämään mitoitusta 0,65:een.

– 0,65-mitoituksen ylimenevä henkilöstöosuus jää epäselväksi rahoituksen osalta, hän totesi.

Kaisa Juuso sanoo, että 0,65 on vain minimi.

Kysymys kuuluukin, millaisen tilanteen se aiheuttaa hoivayksiköissä, jos mitoitusta lasketaan minimiin.

– Se on varmasti semmoinen, mitä tarvitsee siellä hoitoyksikössä sitten miettiä ja riippuen mikä on potilaiden kuntoisuus, että mitä siellä tarvitaan ja miten työt on rytmitetty. Mutta se 0,65 on minimi ja sen yli saa mieluusti mennä jos vain tarvitaan ja rahkeet riittävät, Juuso sanoo.