Liikenteen kannalta merkitystä on erityisesti sillä, mihin kellonaikaan ja viikonpäivään sähkökatko ajoittuu. Varautumisen kannalta merkittävää on myös se, tuleeko sähkökatkosta ennakkovaroitus vai ei.

Suurimmat vaikutukset liikenteeseen sähkökatkoilla on silloin, kun liikennettä on eniten, eli arkipäivinä aamu- tai iltaruuhkien aikaan.

- Jos sähkökatko tulee aamuruuhkan tai iltapäiväruuhkan aikaan, kun on pimeää, liikenne tulee ruuhkautumaan pahasti. Risteysten välityskyky laskee erittäin voimakkaasti, eli liikenteeseen tulee pitkiä jonoja, Pasterstein sanoo.

- Kylkikosketuksia, peräänajoja ja muita peltivaurioita. Luultavasti myös jalankulkuonnettomuudet lisääntyvät, koska läheskään kaikilla ei ole heijastinta ja on totuttu siihen, että katuvalot toimivat aina.

Kun sähköt menevät poikki, liikennepoliisin pyrkimyksenä on Pastersteinin mukaan turvata se, että ajoneuvoilla pääsee kaupungista turvallisesti ulos. Sitä varten keskeisistä risteyksistä on raakattu kaikkein keskeisimmät, joihin pyritään liikennevalojen sammuessa järjestämään ihminen ohjaamaan liikennettä.

-  Se on varmaa, että siellä missä on normaalisti liikennevalo-ohjausta, on pitkiä jonoja ja paljon ruuhkaa, Pasterstein sanoo.

Pienemmissä kaupungeissa sähkökatkot eivät aiheuta samanlaisia ongelmia liikenteeseen kuin suurissa kaupungeissa, joissa merkittävän suuria alueita on liikennevalo-ohjauksen varassa. Helsingin lisäksi ongelmia liikenteessä nähdään luultavasti myös muissa suurissa kaupungeissa, kuten Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa.

-  Erityisesti Helsingissä liikenteen ongelmat sähkökatkon aikana korostuvat, koska kaupungista niin suuria alueita on liikennevaloilla ohjattu.

SÄHKÖKATKOJEN aikana myös tulipalojen riski kasvaa, kun kodeissa aletaan polttaa kynttilöitä eikä sähkökatkon sattuessa päälle jääneitä sähkölaitteita ehkä huomata laittaa pois päältä ennen kuin sähköt palaavat, sanoo sisäministeriön pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta -yksikön johtaja Pasi Ryynänen.

Pelastustoimen toimintakyky sähkökatkojen aikana on turvattu siten, että keskeiset paloasemat ovat varavoiman takana. Tarvittaessa lisäapua voidaan kutsua sopimuspalokunnista.

Sähkökatkon on kuitenkin venyttävä melko pitkäksi ennen kuin pelastustoimen kyky antaa apua vaarantuu.

- Ihan samalla tavalla kuin muuallakin yhteiskunnassa, niin jollain aikavälillä sähkökatko alkaa vaikuttaa myös pelastustoimeen, Ryynänen sanoo.

Haja-asutusalueilla sähkökatkoihin on totuttu kaupunkeja paremmin, kun sähköt voivat myrskytilanteissa olla kerralla poikki tuhansilta ihmisiltä. Pitkät sähkökatkokset eivät kaupungeissakaan ole täysin poikkeuksellisia, Ryynänen muistuttaa.

- Ei näissä sinänsä mitään uutta ole. Kokemusta tällaisista tilanteista on olemassa.

Ryynänen korostaa ihmisten omatoimisen varautumisen ja 72 tunnin kotivaran tärkeyttä.

- Olisi hyvä, jos ihmiset pystyisivät 72 tuntia pärjäämään niin sanotusti omillaan ennen kuin tarvitaan viranomaisten apua. Sähkökatkotilanteessa viranomaisten avunantokyky voi olla vähän heikentynyt. Silloin olisi tärkeää, ettei järjestelmää rasitettaisi sillä, että ihmiset pyytävät apua pienissä asioissa.

Simu Perälä / STT