Hallitus kaavailee merkittäviä heikennyksiä työntekijän asemaan, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja laajemminkin sosiaaliturvaan. Hallitus suunnittelee myös rajoituksia neuvottelujärjestelmään ja työtaisteluoikeuteen.

– Hallitus muuttaa voimalla suomalaisia työmarkkinoita ja tekee sitä puhtaasti työnantajan eduksi. Tämä huolestuttaa palkansaajia laajasti yli järjestökentän, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa keskusjärjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Hänen mukaansa voimalla yksipuolisesti tehdyt muutokset eivät ole kestäviä.

HALLITUSOHJELMAAN kirjatut tavoitteet ovat herättäneet laajaa huolta ammattiliitoissa.

– Hallituksen keinot lisäisivät työmarkkinoiden epävakautta ja sosiaalisia ongelmia. On tarpeen analysoida tilanne yhdessä ja pohtia, miten kykenemme vaikuttamaan siten, että työllisyys, työelämän laatu ja työn tuottavuus vahvistuvat, eivätkä heikkene, korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren painottaa.

Akava haluaa hänen mukaansa ensisijaisesti edetä yhteisymmärryksessä ja sopien.

– Arvioimme tilanteen kehittymistä liittojemme kanssa ja päätämme omista ja mahdollisista yhteisistä toimenpiteistä tarvittaessa.

HALLITUS on perustellut työmarkkinauudistuksia valtiontalouden parantamisella.

– Työ- ja sosiaalilainsääntöön liittyvät uudistukset eivät valtion taloutta pelasta, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.

Hänen mukaansa STTK ei hyväksy hallituksen aikomuksia sitoa sovittelussa palkantarkistusten enimmäistason vientialojen korotuksiin.

– Silloin puututtaisiin ammattiliittojen vapaaseen neuvotteluoikeuteen ja sementoitaisiin nais- ja miesvaltaisten alojen välinen palkkaepätasa-arvo.