Ensin alkoi koronaepidemia kevättalvesta 2020, kaksi vuotta sen jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jonka seurauksena energian hinta on noussut Suomessa huimasti – samoin kuin muun muuassa ruokatarvikkeiden. Suomalaisilla on hätä: miten tästä selvitään.

Yksi kansalaisjärjestö on noussut aivan eri tavalla kansalaisten tietoisuuteen kuin aiemmin. Ja se on Kuluttajaliitto, joka puolustaa kuluttajien oikeutta turvallisiin, toimiviin ja laadukkaisiin – ja myös edullisiin tavaroihin ja palveluihin vaikuttamalla päätöksentekoon sekä neuvomalla ja kouluttamalla.

– Hullua on ollut myllytys. Olemme historiallisessa tilanteessa Kuluttajaliittona. Medianäkyvyys on noussut räjähdyksenomaisesti ja jäsenmäärämme kasvaa kovaa vauhtia, pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kuvailee.

Häntä itseään on haastateltu tiuhaan viimeisen vuoden aikana ja liiton lausunnot, esimerkiksi sähkön hintakatosta, läpäisevät uutisseulan yhä useammin.

– En ole tunnistanut paljon muita kuin Kuluttajaliiton. Me emme vain tuo esille ongelmia vaan myös ratkaisuehdotuksia, miten selvitä, kuinka päästä eteenpäin. Tämä on se meidän paikka. Kansalaisjärjestönä meillä ei ole mitään viranomaisvaltuuksia, vaan meidän valtamme perustuu kynään ja puheeseen.

TÄLLÄ HETKELLÄ Beurling-Pomoellia huolestuttaa eniten, miten ihmiset selviytyvät hurjasti kohonneista energian hinnoista. Häntä pelottaa se, että moni tekee huonoja, kestämättömiä päätöksiä, joiden myötä ongelmat vain pahenenevat. Esimerkiksi turvautuu pikavippeihin.

– Otettujen pikavippien määrä on laskenut, mutta pelkään, että ne lähtevät taas nousuun.

Kuluttajaliitto vinkkaakin ahkerasti, mitä tehdä, jos pöydällä on esimerkiksi tonnin sähkölasku, jota ei pysty maksamaan. Ensimmäisenä pitää ottaa yhteyttä laskun lähettäjään maksuaikaa saadakseen. Kroonisessa ahdingossa kannattaa hakeutua valtiolliseen talous- ja velkaneuvontaan, jonka kautta voi olla mahdollista päästä velkajärjestelyyn.

– Jos on akuutti hätä, ei ole ruokaa ja sähköt lähtemässä, pitää ottaa yhteyttä vaikka keskellä yötä sosiaalipäivystykseen, Beurling-Pomoell muistuttaa tästä oikeudesta.

JOKAINEN löytää oman polkunsa myös politiikkaan, jos on löytääkseen. Beurling-Pomoell sai ”herätyksen” ollessaan siviilipalveluksessa työministeriössä. Hän toimi sivarinsa aikana etnisten suhteiden neuvottelukunnan sihteerinä. Esimiehenä, neuvottelukunnan pääsihteerinä, toimi Risto Laakkonen, SDP:n vahva vaikuttaja.

– Hän houkutteli minut mukaan puoluepolitiikkaan. Tutustuin puolueen ohjelmaan ja arvoihin. Tuntui hyvältä liittyä niin järjellä kuin sydämellä puolueeseen, joka halusi oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Beurling-Pomoell on nyt pyrkimässä eduskuntaan Uudeltamaalta SDP:n listoilta. Hän näkee, että edessä ovat nimenomaan historialliset kuluttajan vaalit.

– Haluan varmistaa päättäjänä, että tavalliset kuluttajat selviävät tästä taloudellisesta kriisistä, joka voi jatkua pitkään. Uskon, että osaamiselleni on tarvetta.

Eduskunta on tuttu paikka jo ennestään, kun hän toimi kansanedustaja Matti Ahteen (sd.) avustajana vuosina 2003-2007.

– Opin Matilta sen, että paras tapa vaikuttaa on keskittyä ja ja perehtyä asioihin syvällisesti.

Liekö sitten ollut oma vaikutuksensa sillä, että Ahde oli Suomen ensimmäinen ympäristöministeri, mutta Beurling-Pomoellia alkoivat kiinnostaa ympäristökysymykset – mitä SDP:llä voisi olla annettavaa. Hetki oli mitä oivallisin, sillä ilmastonmuutoksesta oli vasta alettu puhua isosti.

Hän veti pitkään muun muassa SDP:n ympäristöjärjestö Villiruusua, jonka toiminnan toivoisi lähtevän taas lentoon.

EETTISYYS on sana, joka on viitoittanut Beurling-Pomoellin uraa. Ahteen avustajana ollessaan hän tutustui silloiseen demarikansanedustajaan Susanna Rahkoseen, joka toimi Kuluttajaliiton puheenjohtajana. Liitto halusi paneutua eettiseen kuluttamiseen – ja Beurling-Pomoell oli jo perehtynyt siihen ympäristön kannalta. Seuraava etappi oli eettisen kuluttamisen asiantuntijan pesti Kuluttajaliitossa.

Hän toimi pari vuotta myös Suomen liikunta ja urheilu SLU:ssa eettisten kysymysten parissa, kunnes palasi vuonna 2011 Kuluttajaliittoon ja tällä kertaa pääsihteeriksi.

– Tietty logiikka tässä on nähtävissä: yksi asia on johtanut toiseen.

SUOMALAISISTA on mielikuva nuukana kansana, mutta onko näin? Millaisia kuluttajia me oikein olemme? Beurling-Pomoellin mukaan yhtä vastausta ei ole: jotkut ovat todella säästäväisiä, jotkut täysin välinpitämättömiä rahankäytössään. Hän onkin miettinyt usein, miten voisi auttaa heitä, joille oman talouden ja sitä kautta arjen hallinta on vaikeaa syystä tai toisesta.

– Impulssiostokset ja -teot johtavat yleensä entistä pahempaan kierteeseen. Ihmiset voivat tulla hyvinkin pienillä tuloilla toimeen, jos he suunnittelevat tarkasti asioita eteenpäin. Jos tuleekin yllättävää rahanmenoa, siihen voi joskus löytää ratkaisun. Mutta jos kaikki on yllättävää, kaaos on päällä koko ajan.

Moni tarvitsisikin rinnallakulkijaa ja sellainen voi löytyä muun muassa monesta järjestöstä ja hyvää keskusteluapua löytyy myös talous- ja velkaneuvonnasta, Beurling-Pomoell vinkkaa.

– Pääasia on hakea tietoa ja selvittää oma tilanteensa. Jotkut eivät edelleenkään tässä energiakriisissä esimerkiksi tiedä, millainen sähkösopimus heillä on. Asioiden selvittäminen ja suunnitelmallisuus on siis kaiken a & o. Kaikki eivät siihen pysty, ja siksi he tarvitsevat apua.

Kun haastateltavana on Kuluttajaliiton ”pomo”, ei malta olla kysymättä, millainen kuluttaja hän itse on.

– Kun käyn ruokakaupassa, vertailen hintoja ja kauhistun siinä samassa aika usein.

Hän ottaa esimerkiksi mustikat. Vierekkäin on kaksi pussillista kotimaista metsien herkkua, 200 grammaa molemmissa, toinen on kaupan omaa merkkiä, toinen ei. Ja hintaero on kymmeniä prosentteja.

– Aivan järjetöntä. Tajuavatko ihmiset katsoa tarkemmin kilohintaa tai ylipäänsä tuotteen hintaa, hän ihmettelee.

Beurling-Pomoell on enemmän palveluiden kuluttaja – hän ei tahdo ympäröidä kotia valtavalla tavaramäärällä.

– Mieluummin ostan erilaisia hyvinvointipalveluita hektisen työn vastapainoksi, hierontaa, liikuntapalveluita… Ja jos on tavaran tarvetta, haen laadukasta ja kaunista.

HARVA tietänee, että Kuluttajaliitto on Suomen suurimpia asukasoikeusneuvojia. Suurin osa, noin 75 prosenttia, jäsenneuvontaan tulevista yhteydenotoista liittyykin asumiseen kuten vaikkapa vuokralaisen oikeuksiin.

– Asumiseen liittyvät asiat ovat aina ajankohtaisia riippumatta akuuteista kriiseistä.

Neuvonta laajeni entisestään pari vuotta sitten kaikille avoimelle potilasoikeusneuvonnalle. Jokainen voi maksutta soittaa ja keskustella juristin kanssa, joka on saanut myös lääketieteellisen koulutuksen.

Isona teemana juuri tällä hetkellä Kuluttajaliitolla on myös digittömien oikeudet – siis heidän, joille digitaalinen maailma on tuntematon ja pelottava. Beurling-Pomoellin mukaan tilanne on vaikeutumassa entisestään.

Kuluttajaliitto haluaa muokata lainsäädäntöä, jotta se turvaa paremmin digittömien oikeudet. Liitto aloittaa tänä vuonna koulutussarjan, joka pureutuu digittömien arkeen, ja miten siinä selviää, kun käteinen ei kelpaa ja pankista saa palvelua netissä.

– Meidän mielestämme käteisellä pitää pystyä maksamaan tulevaisuudessakin välttämättömissä palveluissa kuten ruokakaupoissa ja apteekeissa, pääsihteeri tähdentää.

MITÄ LIITTO on sitten saanut aikaan? Viimeaikaisista saavutuksista, joissa Kuluttajaliitto on ollut keskeisesti mukana, Beurling-Pomoell nostaa esille puhelin- ja kotimyynnin rajoittamisen. Vuoden alusta puhelinmyyntiin on vaadittu kirjallinen vahvistus. Toinen iso parannus on pikavippien korkokaton laskeminen, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä.

Kuluttajaliiton rahoitus on vahvistunut, näkyvyys ja vaikuttavuus lisääntynyt ja jäsenmäärä kasvanut. Mutta pääsihteeri löytää edelleen kehittämisen paikkoja. Hän haluaa vahvistaa noin parinkymmenen paikallisyhdistyksen toimintaa.

– Toivon, että ne ottavat kantaa ahkerasti oman maakuntansa, alueensa, kuluttajakysymyksiin. Ne voivat poiketa paljonkin valtakunnallisista aiheista.