Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

23.1.2023 05:49 ・ Päivitetty: 23.1.2023 05:49

Mitä uutta on selvinnyt Estonian uppoamisesta? – väliraportti julki tänään

LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN
Estonian keulavisiiriä nostetaan Utön edustalla 19. marraskuuta 1994.

Estonian uppoamista koskevan alustavan arvioinnin väliraportti julkaistaan ja esitellään tänään Tallinnassa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Aamupäivällä alkavassa tilaisuudessa on määrä kuulla arviointityön alustavista johtopäätöksistä ja jatkotoimista.

Vuonna 1994 uponneen Estonian hylyn luona aloitettiin uudet tutkimukset vuonna 2021.

Uusiin tutkimuksiin päädyttiin, kun syksyllä 2020 tv-dokumentissa esitettiin kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat oli kuvattu vuonna 2019.

Alustavaa arviointia ovat tehneet Viron ja Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaiset lippuvaltio Viron johdolla. Arviointityön tuloksia on mukana esittelemässä myös Suomen Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) edustaja.

MARRASKUUSSA 2021 kerrottiin, että vauriot Estonian kyljessä ovat mahdollisesti syntyneet kosketuksesta merenpohjaan. Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaisia edustava Jonas Bäckstrand sanoi tuolloin, että Tukholman yliopiston raportin perusteella tämä on varsin todennäköinen syy vaurioille. Hänen mukaansa asiaa ei kuitenkaan voinut vahvistaa ilman lisätutkimuksia.

Tutkimukset hylyn luona jatkuivat viime vuonna. Tutkimusten tarkoituksena oli pääasiassa hylyn dokumentointi, ei niinkään uusien löytöjen etsiminen, sanoi Bäckstrand uutistoimisto TT:lle huhtikuussa.

Hylkyä tutkittiin muun muassa fotogrammetrian keinoin, mikä tarkoittaa kolmiulotteista mittaamista valokuvia ottamalla.

TUTKIMUKSISSA osoittautui, että hylyssä havaittu repeämä oli aiemmin arvioitua suurempi, kertoi Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas Viron yleisradioyhtiö ERR:lle kesäkuussa 2022.

-  Jos viime vuoden alustavat tutkimukset viittasivat siihen, että tyyrpuurin puolen repeämä oli neljä metriä korkea ja 22 metriä pitkä, meille on nyt selvinnyt, että se on vähintään kuusi metriä korkea ja 40 metriä pitkä, jopa pidempi.

Tyyrpuuri tarkoittaa oikeaa puolta laivan perästä eteenpäin katsottuna.

Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Kuolonuhreista suurin osa oli ruotsalaisia.

Onnettomuuden jälkeen Suomi, Ruotsi ja Viro sopivat hylkyä koskevasta hautarauhasta. Sopimukseen on sittemmin liittynyt myös joukko muita maita.

Väliaikaisen lakimuutoksen myötä tutkimussukellukset hylylle ovat olleet mahdollisia heinäkuusta 2021 alkaen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU