Hallituksen eilen kehysriihessä tekemä päätös yöpäivystysten lopettamisesta Iisalmen ja Varkauden sairaaloissa on lyhytnäköinen ja vaarantaa potilasturvallisuuden sekä hoitoon pääsyn, toteavat esimerkiksi Savo-Karjalan SDP:n kansanedustajat Tuula Väätäinen, Timo Suhonen ja Seppo Eskelinen tiedotteessaan.

Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni huolehti viestipalvelu X:ssä, että Kemi ja Savonlinna menettävät käytännössä keskussairaalan.

Demokraatti soitti sosiaali- ja terveysministeriöön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsälle, mitä hallituksen päätös sairaalaverkolle käytännössä tarkoittaa. Pikkujämsä ei luonnollisesti ota kantaa poliittiseen keskusteluun,mutta avaa sitä, millaisia muutoksia on luvassa. Haastattelun pohjana oli sosiaali- ja terveysministeriön eilen julkistama tiedote.

Jatkossakin jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala tai yliopistollinen sairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Alkuvuodesta julkaistua sairaalaverkkotyöryhmän ehdotusta, jossa osa keskussairaaloista muutettaisiin akuuttisairaaloiksi, ei siis edistetä.

Sairaalaverkkotyöryhmä oli esittänyt tammikuisessa raportissaan, että uudistusvaiheessa osa keskussairaaloista olisi muuttunut “akuuttisairaaloiksi”. Suomeen olisi jäänyt 5-8 keskussairaalaa.

– Tästä koko vaiheesta on luovuttu niin terminä (akuuttisairaala) kuin sisältönä. Silloinhan oli ajatus, että joistakin keskussairaaloista synnytykset ja ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävä kirurgia olisi siirtynyt muihin sairaaloihin.

HALLITUKSEN linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän on mahdollista ylläpitää edelleen yöaikaista perusterveydenhuollon päivystystä pitkien etäisyyksien vuoksi Ivalossa ja Kuusamossa sekä kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi Pietarsaaressa ja Raaseporissa.

Mitä tarkoittaa, että ylläpitäminen on “mahdollista”. Tarkoittaako se sitä, että yöaikainen perusterveydenhuollon päivystys säilyy Ivalossa ja Kuusamossa sekä Pietarsaaressa ja Raaseporissa?

– Tämä on nykylainsäädännössäkin hyvinvointialueen ratkaistavissa. Hyvinvointialue voi ylläpitää päivystystä, jos se hakee poikkeuslupaa. Se on edelleen niin, että se on mahdollisuus, ei siis velvollisuus. Siihen ei valtioneuvosto puutu, jos jossain päätetään esimerkiksi alueen omana päätöksenä, että yöaikaiselle päivystykselle ei ole perusteita, tarvetta tai se korvataan muilla palveluilla. Se on silloin alueen päätös.

HUS-yhtymällä on tällä hetkellä poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys Raaseporissa.

HUS-yhtymän on kerrottu suunnittelevan suuria muutoksia Uudenmaan sairaaloiden päivystyksiin ja työnjakoon.

Esimerkiksi Raaseporin sairaalan päivystys muuttuu mahdollisesti jo syksyn aikana laajan aukioloajan akuuttivastaanotoksi, jota HUS hoitaa vuoden 2024 loppuun saakka. Käytännössä Raaseporin sairaalan perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys loppuisi ja uusi laajan aukiolon päivystys olisi auki päivittäin kello 8-20.

Lisäksi hallituksen mukaan perusterveydenhuollon yöpäivystystä voisi hyvinvointialueen päätöksellä jatkaa Kemissä ja Savonlinnassa. Kemissä ja Savonlinnassa on tällä hetkellä myös erikoissairaanhoidon päivystys. Käytännössä siis erikoissairaanhoidon yöpäivystys Kemissä ja Savonlinnassa lakkaisi.

– Lukuun ottamatta sairaalassa olevien potilaiden päivystystä. Väestölle avoin erikoissairaanhoidon päivystys lakkaisi, Pikkujämsä tarkentaa Kemin ja Savonlinnan muutoksia.

– Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voivat pitää yllä näissä sairaaloissa edelleen oman päätöksensä mukaan – sen mukaan kuin väestö palveluita tarvitsee tai esimerkiksi erikoisalojen toiminta on järkevää – virka-aikana hyvin kattavaa poliklinikkatoimintaa mukaan lukien esimerkiksi äitiyspoliklinikat ja vaikkapa sisätautien ja kirurgian erikoisalojen poliklinikkatoimintaa sekä päiväsairaaloita, Pikkujämsä sanoo.

Hän toteaa, että paikalliselle väestölle Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden palvelut näyttäytyvät virka-aikana jatkossakin monipuolisena palveluna ja myös perusterveydenhuollolle väestölle avoin yöpäivystys säilyy.

Synnytysten hoito päättyy Kemissä viimeistään sille myönnetyn poikkeusluvan päättyessä vuoden 2025 loppuun mennessä.

YÖPÄIVYSTYS lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä. Näissä sairaaloissa on ollut perusterveydenhuollon yöpäivystys, joka nyt siis lakkaa.

Kaikki hyvinvointialueet voivat kuitenkin vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa, minkä toivotaan yleistyvän alueilla ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia. Tähän hyvinvointialueet eivät tarvitse erillistä lupaa.

Vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa voi edelleen tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampaa, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia kuten nyt.

– Tulevaisuudessa säädetään asetuksella, mitä eri toimenpiteillä ja päiväkirurgisilla leikkauksilla tarkoitetaan. Tätä jatkovalmistelua tehdään yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.

– Pirkanmaalla hyvinvointialueella on jo tehty Valkeakosken osalta ratkaisuja siitä, että se muuttuisi päiväkirurgiseksi sairaalaksi.

Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella voi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan edelleen olla hyvinvointialueiden omalla päätöksellä kattava eri erikoisalojen poliklinikkatoiminta (myös esimerkiksi äitiyspoliklinikka) sekä konservatiivisten alojen vuodeosastotoimintaa ja sen edellyttämä sairaalapäivystys (esimerkiksi sisätaudit ja sen alalajit, neurologia, ihotaudit, psykiatria, kardiologia, syöpätaudit, keuhkosairaudet).

HALLITUS kertoi eilen myös, että raskasta, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävää kirurgiaa voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta vain, mikäli palveluntuottajan sairaala on yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan välittömässä läheisyydessä ja jos sillä on näihin erottamaton toiminnallinen yhteys. Tämä koskee tällä hetkellä Pikkujämsän tietojen mukaan Pirkanmaata eli mahdollisuus hyödyntää Tekonivelsairaala Coxaa ja Tampereen Sydänsairaalaa säilyisi.

Hallituksen taloudellisena tavoitteena on hillitä sairaaloihin liittyvillä toimillaan hyvinvointialueiden kustannuksia 26,3 miljoonaa euroa vuodessa ja tämä tulisi voimaan vuodesta 2026 alkaen.

Oppositiosta on jo esitetty arvioita, että leikkaukset saattavat pikemminkin kasvattaa hyvinvointialueiden menoja.