- Tässä vaiheessa ei voi luvata, että mistään ei karsita tai mitään yksittäistä (lentokenttää) ei ajeta alas, Ranne vastasi toimittajille.

Ranne esitteli hallituskauden liikenteen ja viestinnän painopisteitä tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtionyhtiö Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko säilytetään. Ohjelmassa sanotaan myös, että huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet turvataan tarvittaessa ostopalveluliikenteellä.

- Tavoite on, että pidetään lennot kunnossa ja lentokentät toiminnassa.

Hän korostaa kuitenkin, että Suomen taloudellinen tilanne vaikuttaa ratkaisuihin.

- Meidän täytyy olla erittäin tarkkoja siitä, mihin investoidaan ja mitä tuetaan.

MAAKUNTIEN lentoliikennettä rahoitetaan julkisella tuella. Lentoliikennettä on tuettu viime vuosina esimerkiksi Helsinki-Vantaalta Jyväskylään, Joensuuhun, Kokkola-Pietarsaareen, Kajaaniin ja Kemi-Tornioon. Lisäksi aiempaa ostoliikennettä Poriin ja Savonlinnaan on tuettu.

Helsingin Sanomat kirjoitti viime viikolla, että valtio tukee ostojen kautta maan sisäistä lentoliikennettä selvästi enemmän kuin muita liikennemuotoja.

Ranteen mukaan lentoliikenteen merkityksestä suhteessa kaikkeen liikenteeseen selvitetään. Lopulliset poliittiset päätökset maakuntalentojen kohtalosta tehdään laajan lentoliikennestrategian ja erilaisten laskelmien ja arvioiden pohjalta.

Ministerin mukaan tarkoituksena ei ole ajaa alas minkään liikennemuodon osalta sellaista, joka toimii. Nykyisestä liikenneverkostosta pitää kuitenkin saada paras irti.

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN rahoitustaso laskee.

– Laskemme ministeriömme investointirahoitustasoa 2024-2027 vuosina 720 miljoonalla eurolla. Väyläverkon kehittämisestä säästämme jo ensi vuonna 100 miljoonaa euroa, Ranne sanoi tänään tiedotustilaisuudessa medialle.

Hallitus aikoo silti tehdä liikenneverkkoon mittavia parannuksia. Tarkoituksena on toteuttaa noin kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelma, josta raideliikenne on saamassa vajaat puolet ja tiestö vähän yli puolet. Investointiohjelma rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta.

Nopeista junayhteyksistä hallitus aikoo edistää Helsingin ja Turun välistä yhteyttä. Helsingin ja Tampereen välisen niin kutsutun Suomi-radan valmistelu keskeytetään.

Hallitus aikoo viedä kuitenkin eteenpäin lentoratahanketta eli noin 30 kilometrin ratayhteyttä Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle.

Ministerin mukaan lentoratahankkeelle tullee yhtiö, joka keskittyy vain lentoradan suunnitteluun ja rakennuttamiseen.

DEMOKRAATILLE Ranne sanoo, ettei usko, että päätökset maakuntalentoihin liittyen ehtisivät vielä budjettiriiheen.

Ymmärsinkö oikein, että et voi taata sitä, että kaikki reitit jatkuvat valtion tuella?

– Hallitusohjelman kirjaus on, että pidetään, mutta talouden realiteettien tullessa vastaan voi olla, että politiikassa katsotaan, että rahat eivät riitä. Mutta me olemme sitoutuneet siihen tavoitteeseen. Mutta sitten kun lyödään ne rumat faktat pöytään niin voi olla, että joku miettiikin, että ehkä tähän nyt ei ollutkaan varaa. Mutta katsotaan, Ranne vastaa.

Sinulla on aavistus, että ehkä kuitenkin joudutaan puuttumaan ja hallituksessa neuvottelemaan tämä asia uudestaan?

– No rahaa ei ole. Toivottavasti ei tarvitse, Ranne sanoo.

Lentoreitit voivat siis tulla kalliiksi mutta niitä voidaan silti hyväksyä poliittisella päätöksellä, jos tukeminen koetaan esimerkiksi viennin ja matkailun kannalta välttämättömäksi.

Onko tästä hallitusohjelmakirjauksesta neuvoteltu muidenkin hallitusohjelmapuoleiden kanssa, että kirjaus voisi käytännössä muuttua?

– Ei ole. Kirjauksella mennään, mutta kun me emme mene sillä “mutulla” eikä mennä tunteella… Tietenkin meillä on hyviä kenttiä. Sitä mieltä tietenkin olen, että se infra, joka toimii, sitä kannattaa pitää yllä, Ranne vastaa Demokraatille.

Saila Kiuttu – STT, Johannes Ijäs – Demokraatti