Suomi ei sopimusta aio katkaista. Ulkoministeriöstä kerrotaan STT:lle, että Suomen etu on ollut säilyttää kahdenvälinen, toimiva sopimusrakenne Venäjän kanssa.

- Vaikka Venäjä ei noudatakaan kansainvälisiä sopimuksia, on Suomen kannalta tärkeää, että suhteiden perustan todetaan rakentuvan YK:n peruskirjan ja Etykin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, ulkoministeriöstä viestittiin STT:lle.

Naapuruussopimus korvasi Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen vuonna 1992. Viralliselta nimeltään se on Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista.

Ulkoministeriö ei tiedä, miten Venäjä aikoo sopimuksen kanssa toimia.

Suomen pysymisen sopimuksessa on vahvistanut myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) Iltalehdelle. Hän kuitenkin sanoo, että Venäjä on itse lähtenyt joistakin sopimuksista irti.

ULKOPOLIITTISEN instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi STT:lle, ettei Venäjä todennäköisesti katkaise sopimusta.

– En voi kuitenkaan olla asiasta täysin varma, sillä Venäjän ja Suomen väliset suhteet ovat nyt huonoimmillaan sitten toisen maailmansodan.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu aina uudelle viisivuotiskaudelle, jos kumpikaan osapuoli ei irtisano sitä vähintään vuotta ennen nykyisen voimassaolokauden päättymistä, eli viimeistään 11. heinäkuuta mennessä.

Venäjä on viime aikoina lähtenyt muista sen ja Suomen välisistä sopimuksista, Moshes huomauttaa.

Esimerkiksi vuonna 2023 Venäjä ilmoitti keskeyttävänsä yhteisen verosopimuksen soveltamisen. Tässä kuussa Suomi keskeytti sopimuksen myös omalta osaltaan. Verosopimuksen tarkoituksena oli poistaa kaksinkertainen tuloverotus ja estää veronkiertoa.

Myös Suomen puolelta Venäjä-suhteisiin on tullut kiristystä, kun se sulki itärajan vuonna 2023.

Moshesin mukaan naapuruussopimus on Venäjälle tällä hetkellä eräänlainen ase, jolla se voi painostaa Suomea.

– Venäjä voi painostaa Suomea sillä, että se antaa ymmärtää voivansa katkaista sopimuksen. On kuitenkin epätodennäköistä, että Venäjä olisi kiinnostunut tekemään näin lauantaina, hän sanoo.

AIKOINAAN osa valtiosääntöasiantuntijoista arvioi sopimuksen hankaloittavan Suomen Natoon liittymistä, mutta nyt Suomi on Naton jäsen sopimuksesta huolimatta.

Erityisen ongelmallisena naapuruussopimuksessa Nato-jäsenyyden kannalta pidettiin sopimuksen 4. artiklaa. Sen mukaan osapuolet pidättäytyvät voimakeinoilla uhkaamisesta ja niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan.

Artiklan mukaan osapuolet eivät myöskään käytä tai salli aluettaan käytettävän aseellisen hyökkäykseen toista vastaan.

Aiemmin Suomen Moskovan-suurlähettiläänä toiminut konkaridiplomaatti Réne Nyberg on sanonut Ilta-Sanomille, ettei sopimuksella ole mitään käytännön merkitystä.

- Sopimuksesta löytyviä pykäliä on ihan turha lähteä enää tulkitsemaan. Maailma on muuttunut, eikä niistä saa enää mitään koukkua. Siinä mielessä tämä sopimus ei ole mielenkiintoinen, Nyberg sanoi lehdelle heinäkuussa 2022, kun sopimus oli edellisen kerran katkolla.

MOSHES ON toista mieltä. Hänen mukaansa naapuruussopimuksen voimassaolo vähentää riskiä sille, että maiden väliset suhteet heikentyisivät entisestään.

Lisäksi sopimuksella on Moshesin mukaan edelleen merkitystä esimerkiksi siinä mainitun alueellisen koskemattomuuden vuoksi.

Suomelle Moshes arvioi sopimuksen jatkumisen olevan tärkeää siksi, että suhteiden Venäjän kanssa toivotaan vielä voivan tulevaisuudessa normalisoitua.

– Suomen poliittisesta johdosta kuulee yhä välillä puhetta tulevaisuudesta ja siitä kuinka suhteet Venäjään voitaisiin palauttaa jos ja kun sota Ukrainassa lakkaa, hän sanoo.

Toivo suhteiden normalisoitumisesta siis Moshesin mukaan vielä jollain tasolla elää. Ainakin naapuruussopimuksen kanssa niiden palauttaminen olisi helpompaa kuin ilman sitä.

Teksti: STT / Sanna Nikula, Aliisa Uusitalo