Eniten kirjattuja jäseniä on tällä hetkellä Vasemmistonuorissa, mikä saattaa yllättää monet, sillä eduskunnassahan puolue on ”vain” keskisuuri. Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski huomauttaa, että nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on nousussa, vaikka nuorisojärjestöjen jäsenmäärissä on 2000-luvulla ollut jyrkkää laskua.

Puheenjohtaja Pinja Vuorisen mukaan Vasemmistonuorten jäsenmäärä on tällä hetkellä 3 600.

– Viime vuosien osalta jäsenkasvussa näkyy piikki viime eduskuntavaalien ja Orpon hallituksen muodostamisen kohdalla, ja jäsenmäärä on siitä edelleen jatkanut tasaista nousua, Vuorinen kertoo.

Myös jäsenten tilastointi on tarkentunut. Nuorisojärjestöjen jäsenmääristä on noussut aika ajoin kohu-uutisia, kun niissä on epäilty paisuttelua.

Viimeksi aivan hiljattain Helsingin Sanomat uutisoi, että keskustanuoret ilmoitti opetus- ja kulttuuriministeriölle jäsenmääränsä kaksin­kertaiseksi todelliseen nähden. Jäsenmäärä on yksi ministeriön myöntämien valtionavustuksen suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. Myös HS selvitti nuorisojärjestöjen jäsenmäärät.

KESKUSTANUORISSA jäseniä on 1 320. Järjestön puheenjohtajan Jere Tapion mukaan järjestö ei kuitenkaan tahallaan antanut ministeriölle liian valoisaa lukua jäsenmäärästään.

Tapio selitti HS:lle muun muassa, että Keskustanuorilla ja puolueella oli eri tilannekuva jäsenmäärästä.

– Me olimme esimerkiksi laskeneet monet henkilöt jäseniksi kahteen kertaan, koska meillä on ollut mahdollisuus olla jäsenenä kahden eri nuorisopiirin listoilla, hän sanoi lehdelle.

Lisäksi nuorisojärjestö siivosi Jere Tapion mukaan viime vuoden lopulla jäsenrekisteristä vielä joitain sellaisia henkilöitä, jotka ovat aikoinaan liitetty järjestöön niin sanotulla perhevaltakirjalla. Vanhemmat olivat ilmoittaneet lapsiaan keskustanuorten jäseniksi, mutta nämä eivät välttämättä koskaan osallistuneet järjestön toimintaan.

– Tuoreimman tiedon mukaan jäsenmäärämme on 1 320. Kehitys on ollut viime vuosien ajan laskeva, Jere Tapio kommentoi Demokraatille.

Demokraatti selvitti myös, voiko nuorisojärjestöihin tai puolueeseen edelleen liittää ihmisiä perhevaltakirjalla. Selvisi, että perhevaltakirjaa ei ole käytössä enää yhdelläkään puolueella.

KUN Yle kartoitti nuorisojärjestöjen jäsenmääriä ja niiden kehitystä kuusi vuotta sitten vuonna 2018, se totesi, että
jäsenmäärissä on tapahtunut merkittävä muutos kymmenessä vuodessa. Oli kuitenkin vaikea arvioida, kuinka iso osa muutoksesta johtuu rekistereiden putsauksesta ja kuinka iso osa yleisestä jäsenkadosta.

Ylen jutun mukaan Keskustanuorilla oli vuonna 2007 vielä 14 627 jäsentä ja 2017 yhteensä 5 350 jäsentä.

Myös Demarinuorissa jäsenmäärä putosi hurjasti vuodesta 2007 vuoteen 2017, 10 062:sta 3 196:een. Kokoomusnuorilla vastaavat luvut laskivat 7 326:sta 2 163:een.

– Tällä hetkellä Kokoomusnuorilla on jäsenenä 1 887 henkilöä. Jäsenmäärä ei ole merkittävästi muuttunut muutaman viime vuoden aikana, Kokoomusnuorten pääsihteeri Teresa Bäckström ja puheenjohtaja Binga Tupamäki vastaavat Demokraatin sähköpostitse lähettämään kyselyyn.

Demarinuorten jäsenmäärä on tällä hetkellä 1 266. Demarinuorten pääsihteeri Sara Salonen kertoo, että Demarinuorten uusien jäsenten vuosittainen määrä on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta.

Demokraatti ei selvittänyt kyselyssä puolueiden opiskelijajärjestöjen jäsenmääriä.

SEURAAVASSA eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärät puoluekohtaisesti suurimmasta pienimpään.

1. Vasemmistoliitto 3 600
2. RKP 2 600
3. Kokoomus 1 887
4. Keskusta 1 320
5. SDP 1 266
6. Vihreät 1 208
7. Kristillisdemokraatit 788
8. Perussuomalaiset 475
9. Liike nyt n. 20

Kun esimerkiksi partiolaisia on noin 60 000, eduskuntapuolueiden poliittisten nuorisojärjestöjen kokonaisjäsenmäärä on 13 164 (Liike nytin jäsenmääräksi laskettu 20).

Jos jäsenmäärän laskee nykyisiltä hallitus- ja oppositiopuolueilta, oppositio on niskan päällä jäsenin 7 414-5 750.

Perussuomalainen Nuoriso -järjestön puheenjohtaja Lauri Laitinen kertoo, että järjestön jäsenmäärä on ollut kasvussa.

– Viime vuoden eduskuntavaalit aktivoivat toimintaan reilusti uutta porukkaa. Vuoden 2023 aikana liittyi toista sataa uutta jäsentä koronavuosien laskun jälkeen, kertovat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Selinä Nera ja Miro Ilvonen.

– Jäsenmäärä tällä hetkellä: noin 2 600. Vuonna 2015 jäsenmäärä oli noin 1 700, ilmoittaa puolestaan RKP-nuorten puheenjohtaja Dan Cederlöf.

Ylen vuoden 2018 jutussa RKP:n nuorisojärjestöjen luvuksi oli ilmoitettu vuoden 2017 osalta 2 561 ja vuoden 2007 osalta 3 931.

Demokraatti kysyi Cederlöfiltä, osaako hän sanoa, miksi Ylen jutun mukaan jäsenmäärä oli 2017 jo 2 561 (ja 3931 vuonna 2007), kun se vuonna 2015 oli vain noin 1 700.

Tapahtuiko 2015-2017 iso nousu vai onko Ylen luvussa mukana esimerkiksi opiskelijajärjestön jäsenmäärä?

– Vuonna 2013 nuorisolain muutoksen takia tapahtui suuri pudotus jäsenmäärässä, koska RKP-nuoret muutti sääntöjään niin, että jäsenyyden ehtona oli nuorisolain asettama ikäraja. OKM:lle (opetus- ja kulttuuriministeriö) ilmoittamamme jäsenmäärä vuonna 2013 oli 1 280. Luvut ovat oikeat. Eli liiton jäsenmäärä on kasvanut huomattavasti aikavälillä 2013-2017. Huomioitava on myös se, että aikavälillä 2015-2019 RKP joutui oppositioon, kun Sipilän (kesk.) hallitus aloitti, Cederlöf kertoo.

NUORISOJÄRJESTÖJEN jäsenmäärän laskemiseen tuo oman mausteensa myös se, että jäsenyyden ikärajat vaihtelevat puoluekohtaisesti.

Tyypillisin jäsenyyden ikäraja on 15-29. Näin on perussuomalaisilla, keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä.

Perussuomalainen Nuoriso -järjestön puheenjohtaja Lauri Laitinen sanoo, että nykyisestä jäsenmäärästä 475 alle 29-vuotiaiden osuus on 414. Pientä jäsenmäärää voi osaltaan selittää se, että järjestö on perustettu vasta vuonna 2020 Perussuomalaiset Nuoret -järjestön tilalle. Nykyisen Ps:n nuorisojärjestön kolme ensimmäistä puheenjohtajaa Jenna Simula, Miko Bergbom ja Joakim Vigelius ovat kaikki kansanedustajia.

– Nuorisojärjestön nykyinen ikäraja on 15-29-v, alaikäiset ovat nuorisojäseniä ja 18-29-vuotiaat varsinaisia jäseniä. Varsinaiset jäsenet siirtyvät kannatusjäseniksi täytettyään 30 vuotta, elleivät he jätä jäsenmaksua maksamatta ja eroa. Aiempi yläikäraja oli 30, joka vaihdettiin 29:ään ikävuoteen Lappeenrannan syyskokouksessa 2023.

– Järjestöömme voi liittyä 15-vuotiaana. Vakiintuneen käytännön mukaan järjestömme yläikäraja on 29 vuotta. Jäsen siis eläköityy järjestöstämme sen vuoden päätteeksi, jonka aikana hän täyttää 30 vuotta, keskustanuorten Jere Tapio valistaa.

Kokoomusnuorten ikärajaa ei ole muutettu lähivuosina.

– Kokoomusnuoriin voi liittyä jäseniksi 15-29-vuotiaita nuoria. Jäsenenä meillä saa jatkaa sen kalenterivuoden loppuun, jona täyttää 30, Teresa Bäckström ja Binga Tupamäki kertovat.

Demarinuorissa ikäraja laskettiin 32 vuodesta 29 vuoteen vuoden 2021 ylimääräisessä liittokokouksessa. Sitä ennen 35 vuoden yläikäraja oli muutettu 32 vuoden yläikärajaan.

– Ennen sääntömuutoksia liittyneiden jäsenyyksiä kartoitetaan osana parhaillaan käynnissä olevaa jäsenpalvelu-uudistusta, pääsihteeri Sara Salonen Demarinuorista sanoo.

VASEMMISTONUORTEN jäseneksi voi liittyä 13-vuotiaana huoltajan suostumuksella ja 15 vuotta täytettyään ilman huoltajan suostumusta.

– Vasemmistonuorten jäsen voi olla enintään sen vuoden loppuun asti, jolloin täyttää 30 vuotta. Sama yläikäraja on ollut käytössä koko järjestön lähihistorian, jos ei koko historian ajan, puheenjohtaja Pinja Vuorinen kertoo.

RKP-nuoriin voi liittyä 14-vuotiaana. Yläikärajaa laskettiin vuonna 2013 35:stä 29:ään. Ikärajaa laskettiin nuorisolain uudistuksen takia.

Vihreiden nuorten jäseneksi voi liittyä 15-vuotiaana. Toiminnassa on myös ilman jäsenyyttä toimivia nuoria ja opiskelijoita. Vihreillä nuorilla ei ole kuitenkaan sääntöihin kirjattua yläikärajaa.

– Lähtökohtaisesti toimintamme on suunnattu 15-29-vuotiaille nuorille ja opiskelijoille, minkä jälkeen monet siirtyvät toimijoiksi omaan kunnallisjärjestöön.

KD Nuorten puheenjohtaja Jere Tuononen puolestaan kertoo, että heidän järjestöönsä liittymisellä ei ole alaikärajaa.

– Noudatamme yhdistyksen jäsenyyden yleisiä edellytyksiä. Henkilöjäsenen jäsenyys järjestössä päättyy sen vuoden lopussa, jolloin hän täyttää 33 vuotta. Järjestömme ikärajat eivät ole muuttuneet merkittävästi, Tuononen vastaa.

Liike nyt nuorten puheenjohtaja Iina Ilmarinen vastaa lyhyesti Demokraatin kysymyksiin.

– Järjestöömme voi liittyä 18-vuotta täytettyä, mutta niin sanotuksi nuorisojäseneksi voidaan ottaa hakemuksesta jo alle 18 vuotiaana. Liike Nytin jäsenmaksu on tällä hetkellä 10 euroa alle 30-vuotiailta. Nuorisojärjestön jäsen on samalla myös emopuolueen jäsen.

Ilmarinen kertoo myös, että Liike nyt nuorissa on ”noin parikymmentä” jäsentä.

EROA on myös siinä, ovatko nuorisojärjestön jäsenet samalla myös emopuolueen jäseniä. Keskustassa, kokoomuksessa ja vihreissä jäsenyys nuorisojärjestössä tarkoittaa myös emopuolueen jäsenyyttä.

– Jäsenemme kuuluvat myös emopuolueeseemme, mutta Vihreät nuoret ja opiskelijat ovat silti itsenäinen ja aktiivinen toimija paitsi puolueen sisäisessä vaikuttamistyössä myös omien kantojen terävöittämisessä, vihreiden nuorten puheenjohtajat kertovat.

Vasemmistoliitossa, RKP:ssä, SDP:ssä ja kristillisdemokraateissa puolueen nuorisojärjestön jäsenyys ei merkitse samalla emopuolueen jäsenyyttä.

– Vasemmistonuorten jäsenyys on vasemmistoliiton jäsenyydestä erillinen. Jäsenet voivat halutessaan liittyä vasemmistoliiton jäseniksi, mutta jäsenrekisterit ovat erilliset ja Vasemmistonuorten jäsen voi olla olematta puolueen jäsen, Pinja Vuorinen kertoo.

– Demarinuorten jäsen on mahdollista olla ilman puolueen jäsenyyttä ja päinvastoin. Jäsenlomakkeella voi kuitenkin ilmoittaa kiinnostuksensa myös puolueen jäsenyydestä, sanoo puolestaan Sara Salonen.

KD-nuorista kerrotaan, että jäsenyys on erillinen puoleen jäsenyydestä.

– Alle 18-vuotiaat voivat kuitenkin liittyä puolueen jäseneksi ilmaiseksi, puheenjohtaja Jere Tuononen sanoo.

Perussuomalainen Nuoriso -järjestön puheenjohtaja Lauri Laitinen vastaa kysymykseen, ovatko nuorisojärjestönne jäsenet samalla myös emopuolueen jäseniä, seuraavasti:

– Tavallaan ei ja tavallaan kyllä: Nuorisojärjestömme jäsenet eivät ole samanaikaisesti emopuolueen jäseniä. Kuitenkin sääntömme edellyttävät täysi-ikäisiltä jäseniltä puolueen jäsenyyttä ja täysi-ikäistyneiden nuorisojäsenten on sitä haettava 19 ikävuoteen mennessä. Mutta nuorisojärjestön jäsenyys itsessään ei riitä/liity emopuolueen jäsenyyteen.

JÄRJESTÖISTÄ Vasemmistonuorten, Demarinuorten ja KD Nuorten jäsenyys on maksutonta.

Perussuomalainen Nuoriso perii 30 euron vuosittaista jäsenmaksua vain 30 vuotta täyttäneiltä jäseniltään, jotka haluavat siirtyä kannatusjäseniksi.

Keskusta- ja kokoomusnuorissa jäsenmaksun suuruus riippuu järjestön paikallisosastosta. Keskustanuoret suosittelee tasoksi 20 euroa vuodessa, mutta vaihteluväli on 10-30 euroa. Kokoomusnuorissa jäsenmaksu on 8-18 euroa vuodessa.

Valtaosa vihreistä nuorista ja opiskelijoista ei maksa jäsenmaksua, koska opiskelijat, työttömät ja muut vähävaraiset on vapautettu maksusta.

Niille, jotka maksavat, vihreiden nuorten ja opiskelijoiden jäsenmaksu on samansuuruinen kuin emopuolue vihreissä eli 48 euroa vuodessa.

RKP-nuorten jäsenmaksu on kymmenen euroa vuodessa.

NUORISOTUTKIJA Tomi Kiilakosken mukaan jäsenmäärien lasku on linjassa yleisen järjestöaktiivisuuden kehityksen kanssa.

– Järjestöihin kuuluminen on ylipäänsä pienessä laskussa. Erityisen paljon on vähentynyt useampaan järjestöön kuuluminen, Kiilakoski sanoo.

Järjestöt vaativat jäseniltään ja vapaaehtoisiltaan vahvaa osallistumista. Yhteiskunta on Kiilakosken muuttunut suuntaan, joka suosii toisenlaista osallistumista.

– Ihmiset haluavat toimia yleisesti tempausluontoisemmin, eivät sitoutua pitkäkestoisesti yhteen hyväksi koettuun asiaan. Järjestöt vaativat omistautuneita työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka ovat mukana pitkäkestoisesti, ovat luottamustehtävissä ja osallistuvat talkoisiin.

– Isot kansalaisjärjestöt ovat myös hierarkisia ja vähän jähmeitä. Ne eivät välttämättä taivu nopeaan toimintaan, jossa siirrytään pian yhdestä asiasta toiseen.

Samalla Kiilakoski toteaa, että poliittisiin nuorisojärjestöihin kuuluminen on aina ollut marginaalista esimerkiksi urheilu- ja liikunta- tai kulttuurijärjestöihin verrattuna. Myös ihmisoikeus- ja luonnonsuojelujärjestöjen jäsenmäärät ovat Kiilakosken mukaan viime vuosina pudonneet.

Ongelma ei ole politiikassa sinänsä. Nuorisobarometrien mukaan nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on nousussa.

– Sitä johtopäätöstä ei voida tehdä, että poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärien lasku johtuisi siitä, etteikö politiikka kiinnostaisi.

TAUSTALLA on iso kysymys nuorten poliittisen kiinnostuksen kanavoitumisesta. Teollistuneissa maissa keskustelua nuorten äänestysaktiivisuuden laskun syistä on Kiilakosken mukaan käyty jo parikymmentä vuotta.

– On pohdittu, korvautuuko perinteinen edustuksellisen demokratiaan osallistuminen toisenlaisilla politiikan tekemisen tavoilla, kuten kuluttajademokratialla, vaikuttamalla ostopäätöksin, tai mielenosoituksilla ja tempauksilla.

Nuorisobarometreissä muutos on tullut näkyviin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Ostopäätöksillä vaikuttaminen ja tämän tyyppinen on noususuunnassa.

Poliittiset nuorisojärjestöt eivät Kiilakosken mukaan ole kuitenkaan häviämässä. Järjestöt ovat edelleen väylä, joilla nuoret kiinnittyvät puolueisiin. Järjestöissä sosiaalistutaan politiikan tekemisen tapoihin, puolueiden käytäntöihin ja arvomaailmaan. Valtakunnan eturivin poliitikoissa on Kiilakosken mukaan paljon entisiä puolueiden nuorisojärjestöjen aktiiveja.

Puolueiden politiikan sisällöt kuten keskustelu vappusatasesta tai sote-uudistuksen yhteydessä puhuttaneet vanhusten hoivapalvelut eivät ole nuorilla päällimmäisinä mielessä. Jos puolueiden kärkipoliitikkojen puheissa eivät nouse nuorten asiat esille, silläkin on Kiilakosken mukaan joku yhteys nuorten sitoutumishaluun.

– Missä määrin nuoret ovat puolueiden kohderyhmä, jolle halutaan politiikassa puhua tai jota halutaan äänestäjäryhmänä tavoitella? Kiinnostuksella seuraan tulevia kunta- ja aluevaaleja.

JÄRJESTÖT olivat nuorten poliittisen aktiivisuuden merkittävimpiä kanavia Teiniliiton kultaisina vuosina 1970-luvulla. Aikakausi jätti jälkeensä arvet, jotka johtivat muun muassa pohjoismaisittain poikkeukselliseen kouludemokratian lakkauttamiseen 1980-luvun alussa, kun kouluneuvostoista luovuttiin.

– Krapulaa kesti noin 25 vuotta. Asiaa ryhdyttiin katsomaan uudelleen vuonna 2000-luvun alkupuolella (perusopetuslakiin lisättiin vunna 2007 maininta, että koululla voi olla oppilaskunta), tosin ei kouludemokratian vaan osallisuuden kautta. Puhuttiin oppilaskunnasta ja oppilaskunnan hallituksesta, joita ei missään nimessä kytketty puoluepolitiikkaan.

Myöskään nuorisovaltuustoihin ei Kiilakosken mukaan ole haluttu sotkea puoluepolitiikkaa.

Taustalla on Kiilakosken mukaan muun muassa ylipolitisoitumisen pelko. Poliittisten puolueiden katsotaan myös karkottavan nuoria, joiden poliittinen toiminta ei jäsenny puolueiden vaan muiden järjestöjen ja poliittisten liikkeiden kuten koululakkotempausten kautta.

Mitä ylipolitisoituminen on?

– Suomessa sillä viitataan 1970-lukuun. Silloinkaan kaikki nuoret eivät kuuluneet puolueisiin. Poliittisten puolueiden kamppailussa on aina valtapelin elementtejä, joka ei houkuttele tiettyjä nuoria mukaansa.