Purra ja Lindtman kommentoivat aihetta Poliitikan toimittajat ry:n talouskeskustelussa Helsingissä torstaina.

Parlamentaarinen puolustustyöryhmä totesi tiistaina julkistamassaan raportissa puolustushallinnon uhka- ja tarvearvioon nojaten, ettei Naton 3,5 prosentin bkt-tavoite riitä Suomen täyttämään Suomen puolustuksen tulevia tarpeita.

Raportin mukaan puolustusmenot tulisi nostaa vuonna 2029 noin 14 miljardiin euroon, mikä edellyttäisi useiden miljardien eurojen vuosittaisia lisäpanostuksia. Menot tulisi raportin mukaan myös pitää saman tasoisena vuoteen 2036 saakka.

LINDTMAN korosti, että puolustusinvestoinnit pitää tehdä järkevästi Suomen turvallisuus ja puolustus edellä. Yhdessä puolustushallinnon kanssa tehty raportti ei sisällä kokonaisnäkemystä ensi kauden talouspolitiikasta.

Puolustushallinnon piikki ei Lindtmanin mukaan voi olla tulevalla vaalikaudella täysin auki.

– Kyllähän nämä täytyy sovittaa yhteen julkisen talouden todellisuuteen kuitenkin niin, että pysytään sillä uralla, joka yhdessä on sovittu, Lindtman sanoi ja viittasi parlamentaariseen sopuun velkajarrusta.

RIIKKA PURRA huomautti parlamentaarisen työryhmän päätyneen arvioonsa siitä huolimatta, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on huomattavasti lisännyt puolustuksen määrärahoja sekä suoraan että tulevien hankintojen valtuuksina.

– Vaikka minulla ei ole mitään tarvetta kyseenalaistaa puolustusvoimien ja kenraalien uhka-arviota, niin haluan huomauttaa, että tämä hallitus on nimenomaan tehnyt näitä päätöksiä puolustusrahoituksen kasvattamiseksi uhka- ja tarvelähtöisesti myös huomioiden Naton tarpeen tulevassa kesän huippukokouksessa, Purra sanoi.

Hän arveli, että minkä tahansa hallintosektorin parlamentaarinen työryhmä päätyisi esittämään omalle sektorilleen lisää rahaa.

– Pitää paremmin perehtyä siihen miten on ensinnäkään mahdollista, että parlamentaarisen ryhmän päätelmät poikkeavat näin huomattavasti siitä mitä hallitus on jo tähän mennessä tehnyt, koska me olemme nimenomaan tehneet meidän päätökset uhka- ja tarveperusteisesti, Purra sanoi.

LINDTMANIN mukaan puolustushankinnoista liian pieni osa hyödyttää nykyisin Suomen kansantaloutta.

– Jos se saataisiin edes 50 prosenttiin, niin senkin vaikutus olisi miljardeja tähän bkt:hen, joka sitten totta kai helpottaisi tätä kokonaisuutta.

Vaikka Suomen sotilaallisen suorituskyvyn perusteet ovat raportin mukaan hyvässä kunnossa, on kokonaisuuteen muodostunut vuosien saatossa korjausvelkaa.

Seuraavien 10-15 vuoden aikana kehittämisen painopisteenä on ryhmän mukaan oltava maapuolustuksen uudistaminen ja kertyneiden vajeiden korjaaminen.