Tiistaina Häkkäselle luovutetussa työryhmäraportissa arvioitiin, että Suomen lähivuosien puolustusbudjetin tulisi nousta selvästi yli Naton edellyttämän tason, joka 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Tässä ei ole ollut vielä tarkoitus ottaa jotakin talouspoliittista, holistista näkymää seuraavalle kymmenelle vuodelle. Se jää puolueiden vastuulle arvioida mitkä ovat Suomen kannalta prioriteetit mihinkin menoerään tai verotuksen tasoon. Kuten olen sanonut aiemminkin tämä on puolueiden vastuulla, että mikä on arvovalinta. Se päätöksentekohetki tulee varmaan osittain hallitusneuvotteluissa mutta korkeimmat menotasot nousevat ehkä sitä seuraavan vaalikauden alkupuolella, Häkkänen kommentoi medialle eduskunnassa.

RAPORTISSA puolustusmenojen tarve nousisi jo vuonna 2029 ennakoidusta noin 11 miljardin vuositasosta liki 15 miljardiin euroon ja pysyttelisi saman tasoisena vuoteen 2036 saakka. Samaan aikaan puolueet ovat sitoutuneet tulevalla vaalikaudella noin 10 miljardin euron julkisen talouden sopeuttamiseen.

– Jokainen päättäjä kansalainen itse miettii mikä on Venäjän sotilaallisen uhan merkitys. Onko se painava vai vakava. Sitä voi miettiä jokainen.

Työryhmän loppuraportin mukaan Suomen puolustus tulee mitoittaa vastaamaan turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin sekä Naton yhteiseen puolustukseen liittyviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin.

Vaikka Suomen sotilaallisen suorituskyvyn perusteet ovat hyvässä kunnossa, on kokonaisuuteen raportin mukaan muodostunut vuosin saatossa korjausvelkaa. Seuraavien 10-15 vuoden aikana kehittämisen painopisteenä on ryhmän mukaan oltava maapuolustuksen uudistaminen ja kertyneiden vajeiden korjaaminen.