Osaamisen ja innovaatiotoiminnan avulla on mahdollista luoda uusia työpaikkoja, lisää liiketoimintaa ja kehittää korkeakoulujen tutkimustoimintaa. Innovaatiot voisivat ratkaista myös suuria yhteiskunnallisia haasteita,  kuten ilmastonmuutosta ja väestön ikääntymistä.

Näillä saatesanoilla pohjustettiin tänään SDP:n Helsingissä järjestämää tilaisuutta siitä, miten Suomi saisi paikan maailman houkuttelevimpana TKI-toimintaympäristönä.

Tilaisuudessa puhujina olivat muun muassa SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti sekä Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

– Työelämä on jo muuttunut. Perusasteen koulutuksen varassa oleville nuorille ei kertakaikkiaan ole enää töitä, Torsti huolehti.

Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä nuorta. Suomalainen koulutustaso on laskussa.

– Jos mitään muutosta ei saada aikaiseksi 1970-luvulla syntyneet saattavat jäädä yhteiskunnan korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.

Torsi painottikin, että koulutus on tehokkain tapa muuttaa maailmaa.

– Siksi olemme rakentaneet Osaamispolku 2030 -ajattelua. Vuonna 2030 Suomen menestys ja globaali rooli rakentuvat koulutuksen, sivistyksen, tutkimuksen, osaamisen ja uusien innovaatioiden varaan, Torsti sanoi ja painotti, että monessa tilaisuudessa, jossa hän on aiheesta puhunut ei ole esitetty asialle yhtään vaihtoehtoista strategiaa.

Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini kertoi, että Suomessa on 19 000 vientiä tekevää yritystä. Valtaosa niistä on pieniä. Kymmenen suurinta vientiyritystä kattaa 31 prosenttia viennistämme.

Yritysten yksipuolisuus ja koko on ongelma. Toisaalta positiivisesti ajatellen tämä on samalla mahdollisuus, jos yrityksen pääsevät kasvuun kiinni, Soini painotti.

Aalto-ylioston professorin Matti Pohjolan tutkimuksiin viitaten Soini tiivisti, että Suomen kasvusta 2/3 on ideoita ja innovaatioita, 1/3 on koulutusta. Sen sijaan kiinteiden investointien vaikutus kasvuun on ollut minimaalinen. Niinpä nimenomaan koulutukseen ja innovaatioihin kannattaa Soinin mukaan satsata.

T&k-menot ovat romahtaneet Suomessa. T&k-menojen osuus BKT:stä on vain alle 3 prosenttia.

Soini muistutti, että tarvitaan innovaatiovetoisia yrityksiä ja ulkomailta tulevia TKI-vetoisia yrityksiä. Pelkällä julkisen sektorin panostuksella ongelmat eivät ratkea.

Pieni käänne T&k rahoituksessa on kuitenkin nyt tapahtunut.

Soinin mukaan Suomi pystyy houkuttelemaan innovatiivioita yrityksiä esimerkiksi eri kokeiluympäristöihin satsaamalla. Viime aikoina kaupungit ovatkin valpastuneet näiden synnyttämisessä.

– Jos sanomme, että Suomi on maailman osaavin ja houkuttelevin innovaatioympäristö, se vaatii, että regulaation (sääntelyn) täytyy olla aika liberaalia ja eteenpäin suuntautunutta, eikä suojaavaa, Soini myös sanoi.

Soini painotti myös, että eri hallinnonalojen ja toimijoiden pitäisi jakaa sama visio ja viedä asiaa eteenpäin. Tämä vaatii myös tulevalta hallitusohjelmalta selkeää visiota tahtotilasta. T&k:n rahoituksen positiivisesta käänteestä on pidettävä kiinni.

Samaan aikaan, kun valtion T&k-satsaukset vähenivät näin kävi myös yrityspuolella. Ne ovat siirtäneet tutkimus- ja tuotekehitystä ulkomaille.

– Jos pystymme kääntämään kelkkamme ja kertomaan, että Suomi on seuraavassa vaiheessa veturina uusilla innovatiivisilla kärjillä vaikka energiassa, mobiliteetissa, yksilöllistetyssä tervehdynhuollossa ja kiertotaloudessa, se imisi tänne investointeja, Soini sanoi ja totesi, että tässä mielessä Suomella on tällä hetkellä kiinnostava start-up-ympäristö.

Tilaisuus oli osa SDP:n elokuussa julkaisemaa laajaa Osaamispolku 2030 -kokonaisuutta. Pilvi Torsti painottikin omassa puheenvuorossaan sitä, että houkuttelevimman TKI-kulttuurin ja tasa-arvoisen koulutuksen on kuljettava käsi kädessä.