Hallitus valmistelee uutta rahoitusmallia tahoille, jotka nykyisin saavat rahoitusta Veikkauksen rahapelien tuotoista. Työn pohjana on Erkki Liikasen johtaman työryhmän helmikuussa valmistunut raportti, joka selvitti neljää eri vaihtoehtoa.

Ryhmä puolsi järjestelmän kokonaisuudistusta, jossa rahapelituotot ohjattaisiin suoraan valtion kassaan. Potti on nykyisin korvamerkitty esimerkiksi sote- ja nuorisojärjestöille, tieteelle ja kulttuurille. Uudessa mallissa se jaettaisiin valtion muun budjetin osana.

STT:n tietojen mukaan SDP:n eduskuntaryhmässä on kannatusta täysmuutoksen ohella osittaisuudistukselle, jossa vain osa edunsaajista siirrettäisiin valtion budjetin piiriin. Osa saisi yhä rahapelituottoja korvamerkittynä. Ehdotus kuului niin ikään Liikasen työryhmän pohtimiin vaihtoehtoihin.

Jos järjestöt saisivat tukensa budjetista, rahoituksesta kilpailisivat kaikki yhteiskunnan alat peruskoulusta poliisiin. Rahoitus voisi pienentyä tai muuttua tempoilevaksi jokaisten eduskuntavaalien jälkeen.

Usea demariryhmän jäsen pohtii, että tieteen rahoitus voisi olla helpoiten siirrettävissä valtion budjettiin. Tällöin Veikkauksen tuotot ohjattaisiin edelleen sote-alalle, kulttuuriin ja liikuntaan, mikä voisi auttaa niiden rahoituksen turvaamisessa.

Tieteeseen rajoittuva muutos ei olisi suuri. Kuluvan vuoden talousarviossa tieteen osuus Veikkaus-varoista on runsaat 76 miljoonaa euroa. Se on alle kymmenesosa miltei 900 miljoonan euron potista.

Vasemmiston lopullinen kanta auki

Kaikki eduskunnan suurimmat puolueet kannattavat rahoitusmallin muutosta, mutta tarkkoja kantoja varjostaa huoli toimijoiden saaman rahoituksen tulevasta tasosta.

SDP:n eduskuntaryhmästä korostetaan, ettei se ole muodostanut rahapelituottojen tulevaisuudesta lopullista kantaa. Asiaa on kuitenkin ehditty pohtia erinäisissä keskusteluissa ainakin helmikuusta alkaen, jolloin Liikasen työryhmän loppuraportti julkaistiin.

Ryhmää johtava Antti Lindtman kertoo, että SDP kannattaa muutosta Liikasen ryhmän raportin pohjalta. Hän lisää, että järjestötyön edellytykset pitää turvata pitkäjänteisesti vaalikausien yli.

– Lopullinen kanta uudistuksen tarkkaan toteuttamistapaan voidaan ottaa, kun eri vaihtoehtojen vaikutusarviot tarkentuvat (syksyllä toimivan) työryhmän työssä, Lindtman kertoo STT:lle.

Samoilla linjoilla on vasemmistoliitto. Molemmat puolueet odottavat, että hallituksen alulle laittaman lisäselvityksen valmistumista. Kaikki eduskuntaryhmät ovat saaneet nimetä sen osaksi edustajansa.

– Olemme kannattaneet Veikkauksen tuloutuksen kytkyn purkua budjetissa jo ennen Liikasen ryhmän työtä, mutta teemme lopulliset linjaukset aikataulusta ja vaihtoehdoista osana työryhmän työtä, kertoo ryhmäjohtaja Jussi Saramo.

Järjestöjen rahoitus huolettaa muitakin

Suurimmista eduskuntapuolueista keskusta kannattaa kysyttäessä selkeimmin Liikasen työryhmän esitystä. Ryhmäjohtaja Juha Pylvään mukaan se turvaisi vaihtoehdoista tehokkaimmin rahoituksen pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden.

Malli ei kuitenkaan olisi ongelmaton. Pylvään mukaan rahapelipolitiikasta ja edunsaajien tulevasta rahoituksesta pitäisi puhua kokonaisuutena.

– Helposti syntyy mielikuva, että valtion budjetista katettaisiin täysimääräisesti tulomenetyksiä, jotka ovat suuruusluokaltaan useita satoja miljoonia euroja. Tällaista lupausta ei voida antaa, Pylväs sanoo STT:lle.

Myös vihreät kannattaa Veikkaus-tuottojen siirtoa valtion budjettiin. Ryhmäjohtaja Emma Karin mukaan erityisesti järjestöjen lakisääteisten tehtävien rahoitus olisi kuitenkin turvattava.

Huoli rahoituksen tulevasta tasosta varjostaa myös muiden puolueiden lausumia. Kesällä kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Kai Mykkänen kertoi haluavansa katkaista rahapelituottojen ja avustusten välisen yhteyden. Ryhmän kanta ei ole vielä yhtä ehdoton.

– Kokoomuksen eduskuntaryhmän alustava kanta on, että veikkausvoittovaroista nyt rahoitettavia kohteita on siirrettävä budjetin puolelle ja katkaistava rahoituksen korvamerkintä, Mykkänen sanoo STT:lle.

Mykkänen painottaa, että “tärkeää työtä tekevien järjestöjen ja muiden kohteiden rahoitus” on turvattava valtion budjetista. Myös perussuomalaiset kannattaa Veikkaus-varojen käyttöä yleishyödyllisiin tarkoituksiin, vaikkei se ota järjestelmän tulevaisuuteen toistaiseksi kantaa.

– Yleisellä tasolla kuitenkin uskomme, että varojen siirto valtion budjettiin voisi lisätä jaon läpinäkyvyyttä sekä parantaa eduskunnan vaikutusmahdollisuuksia niiden käyttöön, ryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä kertoo.

Ministeriöt valmiita remonttiin

Vaikka puolueet vielä epäröivät kantojaan, kokonaisuudistusta kannattavat kaikki kolme Veikkaus-rahaa jakavaa ministeriötä.

Kun Liikasen työryhmän raportti oli lausuntokierroksella, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö asettuivat täysremontin taakse sellaisenaan. Rahapotista selvästi pienimmän osan jakava maa- ja metsätalousministeriö tuki ajatusta sillä ehdolla, että rahoituksen jakosuhteet pidettäisiin lailla entisellään.

Myös valtiovarainministeriö on kokonaisuudistuksen kannalla.

Ministeriöiden ohella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) siirtäisi rahapelituotot yleisiin budjettivaroihin, koska monilla Veikkaus-tuottojen saajilla ei sen mukaan ole kannustimia ehkäistä rahapelaamisen aiheuttamia haittoja.

–  Jos rahapelituotoista kiinnostuneiden toimijoiden määrä vähenee, parantuvat mahdollisuudet toteuttaa rahapelipolitiikkamme keskeisintä tavoitetta eli haittojen ehkäisyä ja vähentämistä, THL kirjoitti lausunnossaan.

Sen sijaan sote-alan järjestöille rahoitusjärjestelmän päivitys on vaikeampi pala.

Lausuntokierroksella nykyjärjestelmän osittaista säilyttämistä kannattivat monet alan toimijat, jotka saavat Veikkaus-rahoista miljoonaluokan tukia vuodessa. Painavimpana mukana oli alan kattojärjestö Soste. Joukosta löytyivät myös talous- ja velkaongelmia ehkäisevä Takuusäätiö sekä pelihaittoja torjuva Ehkäisevä päihdetyö Ehyt.

Kulttuuri- ja tiedealan parista löytyi kannattajia myös kokonaisuudistukselle, vaikka toimijat itse olisivat saaneet rahapelituottoja omaan käyttöönsä tai jakaneet niitä eteenpäin.

Täysremontin puolelle asettuivat esimerkiksi Museovirasto, Kansallisteatteri, Taiteen edistämiskeskus Taike ja nuorisojärjestö Allianssi. Tukijoista löytyi myös Suomen Akatemia, jonka Veikkaus-rahojen vähenemiseen liittyneitä rahoitusongelmia setvittiin budjettiriihen yhteydessä.

Osittaisuudistuksen puolesta liputtivat puolestaan muun muassa Suomen elokuvasäätiö, Museoliitto ja Suomen Punainen Risti.

Vaalikauden loppu luo kiirettä

Millaiseen järjestelmään päädytäänkään, muutoksen valmistelulla on kiire. Tavoite on, että päätös Veikkaus-rahoja saaneiden toimijoiden uudesta rahoitusmallista tehdään vuoden loppuun mennessä.

Liikasen ryhmän ehdotuksen mukaan muutos astuisi voimaan vuoden 2024 alusta. Puolueissa aikataulua pidetään sopivana tai jopa hieman kireänä, jotta se ehdittäisiin käsitellä nykyisen eduskunnan aikana.

Puolueista huomautetaan, että hallituksen lakiesityksen valmistelu ja sen huolellinen käsittely eduskunnassa vaativat aina oman aikansa. Vaalikauden päättyminen keväällä 2023 tarkoittaa keskeneräisten lakiesitysten raukeamista.

– Tarvittavat lainmuutosesitykset tulisi antaa eduskunnalle viimeistään syksyllä 2022, keskustan Pylväs sanoo.

Ilkka Hemmilä – STT