-  Putin julisti tavoitteekseen Ukrainan ”denatsifioinnin”, eli hän teeskentelee, että Ukraina on natsien johtama maa, ja pyrkii vaihtamaan Ukrainan poliittisen johdon ja nimittämään Venäjä-lojalisteja maan johtoon, sanoo Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori Vladimir Gelman.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsbergin mukaan tavoitteena saattaa olla myös Ukrainan pilkkominen kahteen osaan, jos koko maan haltuunotossa ei onnistuta.

-  Tavoitteet ovat Ukrainan hallinnon kaataminen ja Kremlin ohjauksessa olevan valtion pystyttäminen, tai se, että nykyinen regiimi maalataan pienemmäksi ilman yhteyttä Mustallemerelle.

Venäjän suurena tavoitteena on Gelmanin mukaan selkeästi Neuvostoliiton aikaisen etupiirin ja vaikutusvallan palauttaminen Venäjälle.

-  Se ei tarkoita välttämättä sitä, että Venäjä pyrkii ottamaan suoraan haltuunsa toisten maiden alueita, mutta että Venäjä haluaa saada näihin maihin itselleen uskolliset johtajat, Gelman sanoo.

Putinin puheet Neuvostoliiton perustajasta ja Suomen itsenäistymisen hyväksyneestä Vladimir Leninistä voi tulkita siten, että myös Suomi nähdään yhä Kremlissä Venäjän etupiirinä.

-  En ole kuitenkaan varma, onko Suomi kovin korkealla tällaisella listalla, mutta Venäjä varmasti haluaisi palauttaa Suomen samaan asemaan kuin kylmän sodan aikaan, Gelman kertoo.

Forsbergin mukaan Ukrainan ohella Venäjä voi olla kiinnostunut rapauttamaan yhä enemmän myös Valko-Venäjän ja Kazakstanin itsenäisyyttä. Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun Mannerheim-professuuria hoitavan Katri Pynnöniemen mukaan Valko-Venäjän sitouttamisessa Venäjän liekaan on jo edetty pitkälle.

-  Valko-Venäjän Venäjä on jo ottanut haltuunsa niin sanotusti, siellä on pitkälle menevät suunnitelmat allekirjoitettu ja ainakin osa Venäjän joukoista on jäämässä Valko-Venäjälle. Lukashenkalla liikkumavaraa ei enää ole, Pynnöniemi sanoo.

Pynnöniemen mukaan kaikkien Venäjän rajanaapureiden pitää nyt herätä siihen, minkälaisia piirustuksia Venäjällä on ja miten pitkälle maa on valmis menemään.

Putinin asema voi horjua Venäjällä

Iso kysymys ovat sodan aiheuttamat mahdolliset poliittiset muutokset Venäjän sisällä. Jos hyökkäys Ukrainaan pitkittyy tai epäonnistuu, se voi jo horjuttaa itse Putininkin valtaistuinta. Politiikan suunnanmuutos edellyttäisi kuitenkin ristiriitoja Kremlin huipulla.

-  Ei sinänsä auta, että kansalaisia on kaduilla osoittamassa mieltä. Kremlin sisällä pitäisi olla halkeama, että jotkut kyseenalaistaisivat tämän politiikan. Onko sellaista, sitähän me emme voi millään tietää, Forsberg sanoo.

Putinin syrjäyttämistä esimerkiksi sotilasvallankaappauksessa ei sitäkään voi tutkijan mukaan täysin sulkea pois, jos sota sujuu huonosti.

-  Putin on turvallisuuspalvelujen kasvatti ja niiden suhde armeijaan on aina ollut tietyllä tavalla jännitteinen ja kilpailullinen.

Laajamittaista sotaa pidettiin epätodennäköisenä, koska siihen liittyy niin isoja riskejä. Forsbergin mukaan nyt nähdään, toteutuvatko ne.